Euroopan keskuspankki kertoi torstaina 12.3.2020 sen suorassa valvonnassa olevien pankkien mahdollisuuksista joustaa tietyistä lisäpääoma- ja likviditeettivaatimuksista. Tällä tuetaan sitä, että pankit voivat tarvittaessa vastata koronavirukseen kytkeytyvään epävarmuuteen markkinoilla ja jatkaa talouden rahoittamista. Finanssivalvonnan mukaan Suomen pankkisektori kohtaa koronavirusepidemian aiheuttamat riskit vakavaraisena.
”Finanssikriisin jälkeen pankeille on luotu suuri määrä uusia sääntöjä, joista valvoja on esittänyt tulkintansa. Nyt nämä säännöt tai tulkinnat voivat estää pankkeja toimimasta ripeästi”, muistuttaa Mattila.
”Pankit ovat sitoutuneet toimimaan vastuullisesti niin, ettei turhia luottotappioita synny. Nopeita rahoituspäätöksiä vaativissa tilanteissa voi kuitenkin käydä niin, että maksuhelpotuksia myönnetään myös toimijoille, jotka eivät lopulta selviä lainoistaan. Koronaviruksen vaikutuksia on hyvin vaikea ennakoida. Pankkien kannalta on oltava varmuus siitä, että nyt tehtävät toimenpiteet eivät myöhemmin johda ikäviin seuraamuksiin pankeille valvojan taholta.”
Pankkialan eurooppalainen kattojärjestö EBF vetosi keskiviikkona 11.3. EU-päättäjiin, että he ryhtyisivät toimiin koronapandemian aiheuttamien taloudellisten seurausten hillitsemiseksi. FA:n mielestä olisi myös tärkeää, että eri maiden pankkivalvojat toimisivat yhteistyössä ja varmistaisivat yhdenmukaiset toimintatavat pandemian aikana.
Suomessa Finanssivalvonta on kiinnittänyt huomiota siihen, että sekä EKP:n että Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien suomalaisten pankkien ns. Pilari 2 -lisäpääomavaatimuksen täyttämiseen kelpaavista omista varoista on säädetty lailla. Muilta osin EKP:n esille nostamat keinot ovat käytettävissä myös Finanssivalvonnan valvonnassa olevissa pankeissa, jos pankkien tilanne sitä edellyttää.
”On tarpeen saada selvyys siitä, miten pankit voivat käytännössä joustaa lisäpääoma- ja likviditeettivaatimuksista ja missä vaiheessa joustojen käyttömahdollisuus päättyy. Ilman näitä tietoja on vaarana, että pankit eivät uskalla hyödyntää joustomahdollisuuksia. Lisäksi on tärkeää uudelleenarvioida makrovakaustarkoituksissa pankeille asetettujen vakavaraisuuspuskureiden suuruus, jotta voidaan varmistaa pankkien luotonantokyky”, Mattila toteaa.
Myös Euroopan pankkiviranomainen haluaa antaa pankeille mahdollisuuden keskittyä normaalin toiminnan varmistamiseen ja lykkää siksi pankkien stressitestejä vuoteen 2021. EBA:n linjauksen mukaisesti myös Finanssivalvonta on päättänyt siirtää Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa olevien pankkien stressitestejä ensi vuoteen. FA pitää näitä päätöksiä hyvinä.
Suomessa toimivista luottolaitoksista EKP:n suorassa valvonnassa ovat Nordea Bank Oyj, OP Ryhmä ja Kuntarahoitus Oyj.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
