Euroopassa odotetaan pankkikonttoreiden sulkemisaaltoa, kun kohtaamiset on siirretty verkkoon ja konttorit ovat olleet suljettuina. Pohjoismaissa muutokset ovat olleet pienempiä, sillä pankkisektori on täällä kulkenut digitalisaation eturintamassa jo pitkään. Yhdysvallat on alkanut pitää Aasiasta saapuvat setelit karanteenissa ennen niiden laskemista kiertoon.
Raportti kuitenkin varoittaa, että pahin ei ole ohi. Vähittäispankkipuolella tiedossa on mahdollisesti laaja kotitalouksen vararikkoaalto, joka kaatuu ainakin ensi vaiheessa rahalaitosten harteille.
Jo ennen koronapandemiaa pankkialaa on mullistanut kolme keskeistä tekijää. Yksi niistä on matala korkotaso, joka on osaltaan murentanut pankkien aikaisemmin vakiintunutta ansaintalogiikkaa. Toinen on jo mainittu pankkien vakavaraisuussääntöjen tiukkeneminen ja kolmas digitalisaation myötä pankkien kilpailijoiksi nousseet, kokonaan uudenlaiset liiketoimintamallit, joihin pankkien on sopeuduttava.
Raportin mukaan koronakriisin keskeisiä seurauksia vähittäispankkisektorille ovat hidastunut kasvu, matalien korkojen kauden jatkuminen vielä pitkälle tulevaisuuteen, pankkitoiminnan digitalisoitumisen nopeutuminen sekä voimakas laajeneminen yhä uusiin alustoihin.
Perinteinen pankkisektori joutuu myös kasvavassa määrin kohtaamaan maailman suurimpien ja vauraimpien teknologia- ja verkkoyhtiöiden, kuten Microsoftin, Applen, Amazonin, Googlen, Facebookin, Alibaban ja Tencentin, intressin laajentua niiden tontille kuluttajarahoitusbisnekseen.
Verkkoyritykset tekevät tällä hetkellä laajaa yhteistyötä finanssiyritysten kanssa, mutta siinä, missä pankkien liiketoimintaympäristö muuttuu yhä haastavammaksi entisten ansaintamallien menettäessä merkitystään, verkkoyhtiöiden toiminta ja tulokset vain kasvavat ja niiden riippuvuus perinteisistä rahoitusalan yrityksistä ohenee.
Viimeksi kesäkuun puolivälissä Apple toi markkinoille omia tuotteitaan koskevan korottoman kuluttajarahoitusohjelman. Seuraavaksi askeleeksi ennakoidaan mallia, jossa asiakkaiden ei enää tarvitse lainkaan ostaa yhtiön tuotteita. Sen sijaan he tekevät Applen kanssa palvelusopimuksen ja saavat kiinteää kuukausimaksua vastaan käyttöönsä tarvitsemansa tekniikan.
Vastaava bisnesmalli toimii jo laajasti ohjelmistokaupassa, jossa tietokoneohjelmien perinteinen ostaminen kerralla omaksi ei usein enää ole edes mahdollista.
Korona sulkee pankkien konttoreita pysyvästi
Koronavirus on jo aiheuttanut pankeissa paljon käytännön toimenpiteitä tartuntojen leviämisen estämiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO on voimakkaasti suositellut maksukorttien lähilukuominaisuuksien käytön lisäämistä, jotta kosketukset korttipäätteisiin tai käteiseen rahaan saataisiin mahdollisimman vähiin.
WHO:n mukaan Covid-19 -virus saattaa elää setelien pinnoilla useita päiviä. Samasta syystä muun muassa Bank of Korea ryhtyi jo keväällä varastoimaan paikallispankeilta saapunutta käteistä rahaa parin viikon karanteeniin ennen sen laskemista jälleen kiertoon.
Yhdysvaltain keskuspankki puolestaan kertoo säilövänsä Aasiasta tulleita seteleitä seitsemästä kymmeneen päivää karanteenissa ennen kuin ne lasketaan jälleen kiertoon.
Kuluttajapankkitoiminnan kannalta näkyvimpiä koronavirusepidemian mukanaan tuomia ilmiöitä on ollut pankkien asiakaspalvelukonttorien osittainen sulkeutuminen.
Muun muassa Belgiassa, jossa pankkien konttoriverkko on edelleen suhteellisen tiheä verrattuna pohjoismaihin, merkittävä osa konttoreista on ollut maaliskuusta lähtien suljettuina.
Asiakkaat pääsevät tapaamaan pankin toimihenkilöitä mahdollisimman hyvin tartunnoilta suojatuissa olosuhteissa vain silloin, kun tapaamiselle on erikseen sovittu aika. Suurin osa asiakaspalvelusta on siirretty verkkoon tai puhelimen varaan.
Hollantilaisen ING-pankin mukaan on todennäköistä, että se tulee sulkemaan konttoreitaan pysyvästi Belgiassa, Alankomaissa ja Puolassa. ING:tä pidetään Keski-Euroopassa verkkopankkitoiminnan pioneerina, ja pankki toimii jo nyt pelkästään nettipankkina Saksassa, Australiassa ja Espanjassa.
ING:n kasvavien markkinoiden johtajan Aris Bogdanerisin mukaan pankin digitaaliasiakkaiden käyttäjäkokemus on sijainnista riippumatta samanlainen, ja sitä voidaan globaalilla tasolla kehittää keskitetysti yhä paremmaksi.
”Vertaamme itseämme nykyään mieluummin Uberin tapaisiin globaaleihin verkkoalustoihin kuin perinteisiin pankkeihin”, Bogdaneris totesi heinäkuun alussa talouslehti Forbesin haastattelussa .
Vähittäispankkiala hakee uusia yhteistyömuotoja
Jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä vähittäispankkitoiminta on ollut siirtymässä enenevässä määrin verkkoon. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet kehityksen edelläkävijöitä, mikä on osaltaan näkynyt fyysisen pankkikonttoriverkon häviämisenä katukuvasta.
Digitalisaation toista ääripäätä on aikaisemmin edustanut Yhdysvallat, jonka keskuspankin viimeisimpien, vuoden 2018 tilastojen mukaan edelleen yhteensä 26,6 prosenttia muulla kuin käteisellä maksetuista suorituksista maksettiin paperisilla sekeillä.
Korona on pakottanut myös amerikkalaiset uudistumaan. Toukokuussa Citin mobiilisekkien käyttö kasvoi Yhdysvalloissa 84 prosenttia samaan aikaan kun asiakkaiden maksut Citin tileiltä Apple Payn kautta kymmenkertaistuivat. Citin mobiilisovelluksen lataukset kasvoivat 116 prosenttia helmikuusta huhtikuuhun, kun taas digitaalisten pankkisiirtojen määrä kasvoi 78 prosenttia.
Kuluttajien siirtyessä verkkoon pankkien on katsottava tulevaisuutta korostetusti asiakkaiden näkökulmasta: on oltava siellä, missä asiakkaatkin. Palvelut siirtyvät yhä voimakkaammin sinne, missä verkon käyttö kasvaa nopeimmin, eli mobiililaitteisiin.
Vaikka Yhdysvaltoja voidaan luottokortteineen ja sekkeineen pitää digitalisaation perässähiihtäjänä, muualla maailmassa amerikkalaispankkien digitaalinen bisnes harppoo eteenpäin. Esimerkiksi 70 prosenttia Citigroupin rahaliikenteestä Kiinassa tapahtuu Alibaba-verkkokauppayhtiön omistaman AliPayn kautta. Amerikkalaispankin digiteknologia on käytössä myös kiinalaisten Linen ja WeChatin kaltaisissa sosiaalisen median toimijoiden maksuliikenneratkaisuissa.
Intiassa Citigroup on liittoutunut Paytm-mobiilimaksujättiläisen kanssa, ja kotona Yhdysvalloissa Citigroup yllätti markkinat lokakuussa 2019 lanseeraamalla digitaalisen sekkitilin Google Payn kanssa. Kaikkien näiden keskeinen käyttöalusta on älypuhelin.
EKP tekee parhaansa estääkseen uuden pankkikriisin
Euroopan keskuspankki EKP totesi heinäkuussa, että ainakin toistaiseksi euroalueen pankit ovat selvinneet koronakriisistä kohtuullisen hyvin. EKP on pyrkinyt harjoittamallaan rahapolitiikalla lieventämään koronan aiheuttamia vahinkoja ja huolehtimaan siitä, että pankit kykenevät täyttämään tehtävänsä kriisin yli.
Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn hahmotteli jo tehtyjen toimenpiteiden merkitystä ja tulevaisuuden epävarmuustekijöitä blogissaan heinäkuun puolivälissä.
Rehnin mukaan merkittävin eurojärjestelmän toimista oli maaliskuussa käynnistetty pandemiaan liittyvä osto-ohjelma, johon varattiin ensin 750 miljardia euroa ja jota laajennettiin kesäkuussa yhteensä 1 350 miljardiin euroon. Rehnin mukaan ostoja jatketaan ainakin vuoden 2021 puoliväliin saakka tai niin kauan, kunnes EKP katsoo kriisivaiheen päättyneen.
Lisäksi keskuspankki on pyrkinyt turvaamaan eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän likviditeetin koronakriisin aikana lisäämällä luotto-operaatioita ja keventämällä niiden ehtoja.
Rehn kuitenkin varoittaa, ettei kriisin kestosta ole tietoa. Keskeistä on koronavirusrokotteen kehittäminen, mutta sen valmistumisesta tai laajamittaisesta saatavuudesta ei ole vielä kenelläkään varmaa tietoa.
”Pahimman kriisivaiheen jäädessä toivottavasti taakse ja rajoitusten asteittain poistuessa taloudellinen toiminta käynnistyy vähitellen”, Rehn kirjoittaa.
”Määrätietoisella ja oikein ajoitetulla rahapolitiikalla voidaan estää talouden syöksykierre, mutta kotitalouksien ja yritysten pakottaminen kuluttamaan ja investoimaan on vaikeampaa. Narulla ei voi työntää.”
EKP:n toimien sekä Euroopan unionin valtionpäämiesten heinäkuussa hyväksymän 750 miljardin euron koronatukipaketin ja vuosien 2021–2027 yhteensä 1 071 miljardin euron monivuotisen budjettikehyksen katsotaan vakauttavan maanosan taloutta. Kukaan ei kuitenkaan toistaiseksi osaa sanoa, kuinka pitkäksi pandemiakriisi venyy ja mitkä ovat sen lopulliset talousvaikutukset.
EKP päätti 28. heinäkuuta myös suosittaa, etteivät euroalueen pankit maksaisi osinkoja ennen tammikuuta 2021. Käytännössä suositus on määräys, jolla keskuspankki pyrkii varmistamaan, että pankit kestävät koronaviruksen todennäköisesti aiheuttamia luottotappioita. Kun EKP teki maaliskuussa samanlaisen suosituksen, kaikki pankit noudattivat sitä.
Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 7.8.2020. MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.