Hieman alle puolet Finanssiala ry:n (FA) teettämän kansalaiskyselyn vastaajista on sitä mieltä, että suomalaisten suurten sijoittajien tulisi vetää sijoituksensa pois fossiilisesta energiantuotannosta. Tammikuussa samaa mieltä väitteestä olevien osuus oli pari prosenttiyksikköä suurempi. Nyt tehdyssä kyselyssä tyhjien tai neutraalien vastausten määrä puolestaan kasvoi.
Nuoret, naiset ja vanhempi väki olivat muita useammin fossiilisijoituksia vastaan. 18–29-vuotiaista 54 prosenttia oli täysin tai osittain sitä mieltä, että suurten sijoittajien tulisi vetää fossiilisijoituksensa pois. 50–59-vuotiaista tätä mieltä oli vain 41 prosenttia. Kaikkiaan eri mieltä olevien määrä kuitenkin pieneni 6 prosenttiyksikköä. En samaa enkä eri mieltä ja En osaa sanoa -vastausten määrä kasvoi.
”On äärimmäisen tärkeää, että varsinkin suuret sijoittajat katsovat lyhyttä aikaväliä pidemmälle: sijoituksille fossiiliseen energiantuotantoon ei voi odottaa kovin pitkäjänteistä tuottoa”, pohtii Finanssiala ry:n vastuullisuusasiantuntija Elina Kamppi.
Hiilitahrattomat eläkkeet
Suurista globaaleista sijoittajista eläkeyhtiöt kulkevat ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa. Kyselyssä tiedusteltiin, pitäisikö työeläkeyhtiöiden vetää sijoituksensa pois fossiilisesta energiantuotannosta. Vastaajista osittain tai täysin samaa mieltä oli tasan puolet.
WWF vertaili vuonna 2017 suurten eurooppalaisten sijoittajien sijoituksia uudistuvaan energiaan ja toisaalta kivihiileen sekä energian- että kaivostuotannossa. Selvityksessä suomalaisyhtiöt Elo, Ilmarinen ja Varma muodostivat Kevan ja Valtion Eläkerahaston kanssa viiden kärjen.
”Näyttää siis siltä, että eläkeyhtiöt ovat jopa kansalaismielipidettä edellä fossiilisijoitustensa kanssa”, Kamppi toteaa.
Lähes puolet vastaajista peukutti myös sen puolesta, että pankkien tulee lainapäätöksissään arvioida kohteen vaikutukset ilmastoon. Ilmastonmuutos mullistaa yhteiskuntaa ja vaikuttaa yritysten toimintaan ennennäkemättömällä tavalla.
”Finanssiyrityksille, jotka rahoittavat näitä yrityksiä, ilmastonmuutos on keskeinen riskienhallinnallinen kysymys”, Kamppi summaa.
Kansalaiskyselyn toteutti FA:n toimeksiannosta Norstat Oy. Kyselyyn vastasi kesäkuun alussa yli tuhat 18–84-vuotiasta suomalaista. Vastaajat kiintiöitiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.