Yritysten kestävän rahoituksen raportointivaateita ei pidä keventää ympäristön kustannuksella

EU-komissio julkaisi 26.2.2025 odotetun kestävän rahoituksen Omnibus-paketin. Sen sisältämien säädösten on tarkoitus virtaviivaistaa sääntelyä ja keventää yritysten ilmasto- ja kestävyysraportointia.

Finanssiala kannattaa toimia sääntelykokonaisuuden korjaamiseksi ja painottaa, että sääntelyä on tärkeä yksinkertaistaa ja viedä käyttäjäystävällisempään suuntaan. Tätä ei saa kuitenkaan tehdä ympäristötavoitteista tinkimällä.

”Lainsäädännöllä tulee varmistaa vihreän siirtymän onnistuminen ja Euroopan kilpailukyky, mutta luontopääomaa ei saa unohtaa. Se tulee huomioida osana päätöksentekoa ja nostaa kilpailutekijäksi”, painottaa Finanssiala ry:n (FA) kestävään rahoitukseen erikoistunut juristi Aleksi Kaakinen.

Omnibus-menettely tarkoittaa sitä, että komissio muokkaa useita raportointivelvoitteisiin liittyviä EU-säädöksiä yhdellä kertaa. Tarkastelun keskiössä ovat kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), EU:n vastuullisuustyökalu eli taksonomia-asetus ja viime vuonna EU:ssa hyväksytty yritysvastuudirektiivi (CSDDD). Myös hiilirajamekanismia koskevaan asetukseen (CBAM) esitetään muutoksia.

”Järisyttävimmät muutokset koskevat kestävyysraportointidirektiiviä. Se edellyttää yrityksiltä vuosittain julkaistuja tietoja ympäristöä, ihmisoikeuksia ja sosiaalisia seikkoja koskevista vaikutuksista, ja tätä raportointivaatimusta halutaan nyt keventää useille yrityksille”, Kaakinen kertoo.

Soveltamisalan ulkopuolelle ollaan rajaamassa kaikki alle tuhannen työntekijän yritykset, jotka voivat toki edelleen halutessaan raportoida toimistaan. Muutoksen myötä arviolta jopa 80 prosenttia direktiivin velvoittamista yrityksistä poistuisi sen soveltamisalan piiristä.

”EU haluaa keskittää raportointivaatimuksia suuriin yrityksiin, joilla on todennäköisemmin suurimmat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Ristiriitaa voi tosin herättää se, että suuryrityksille jäisi raportointivelvoite kerätä data saman arvoketjun astetta pienemmiltä yhtiöiltä, jotka muutoksen jälkeen olisivat näistä velvoitteista vapaita”, Kaakinen toteaa.

Ongelmallista on myös ennakoimattomuus, jota EU:n poukkoileva politiikka aiheuttaa.
”Finanssiala ja yhtiöt Euroopassa yleisemmin ovat tehneet menestyksekkäästi kestävyysraportointia ja investoineet siihen huomattavia summia. Nyt komissio haluaa höylätä vain muutama vuosi sitten voimaantullutta lainsäädäntöään isolla kädellä.”

Kestävyystoimet tärkeitä riippumatta raportointivaateiden leikkauksista

Myös yritysvastuudirektiiviin on tulossa muutoksia. Siihen sisältyvä huolellisuusvelvoite rajattaisiin pääsääntöisesti koskemaan yritysten omaa toimintaa, tytäryhtiöitä ja tuotantoketjun ensimmäistä porrasta.

Velvoite harkita finanssialaa koskevien velvoitteiden lisäämistä on nyt esitetty poistettavaksi säädöksestä, mikä on Kaakisen mielestä tervetullutta.

”Koko yritysvastuudirektiivin soveltuminen finanssialan toimijoille yhteiskunnan rahoittajan ja vakuuttajan roolissa on ollut epäselvä kokonaisuus, ja onkin tärkeää, että finanssialaa tarkastellaan sen ominaispiireiden lähtökohdista”, Kaakinen toteaa.

Taksonomia-asetuksen avulla yritykset voivat suunnata toimintaansa kestävän kehityksen tavoitteita edistäviin toimiin. Siihen esitetään myös varsin perustavanlaatuisia muutoksia, ja sääntelyn edellyttämästä datasta ollaan leikkaamassa jopa 89 prosenttia.

”Sellaisille raportointivelvoitteille, jotka eivät aidosti edistä kestävää siirtymää, tämä on tervetullut luku, mutta sopii jälleen kysyä, onko suunnanmuutosten ennakoitavuus riittävällä tasolla lakia soveltaville yhtiöille”, Kaakinen toteaa

Omnibus-esityksen muutokset vaativat vielä EU:n jäsenmaiden ja parlamentin hyväksynnän. Kyse on tässä vaiheessa vasta komission ehdotuksista.

”Sopii toivoa, että kiireellisen aikataulun ja poliittisten mullistusten keskellä päättäjät sidosryhmineen pystyvät löytämään kaikkia osapuolia miellyttävän kestävän konsensuksen”, Kaakinen toteaa.

”Virtaviivaistaminen on finanssialalle tervetullutta, mutta toivottavaa on, että komissiolla on taskussaan selkeä näkemys vihreän siirtymän edistämisestä ja luontokadon torjunnasta. Vaikuttavaa politiikkaa on mahdollista tehdä muilla tavoin kuin kuormittamalla yrityksiä raportoinnilla.”