Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskien toissijaisten korvaus- ja vastuujärjestelmien kehittämistä pohtinut työryhmä ehdottaa mietinnössään toiminnanharjoittajille uutta veroa ja sen rahastoimista valtion talousarvioon. Veron myötä nykyinen lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus lakkautettaisiin. Vakuutusjärjestelmän kehittämistä on kuitenkin mahdollista arvioida uudelleen asian jatkotyövaiheessa. Elinkeinoelämä ei ollut työryhmän johtopäätösten takana.
Nykyinen laki pakollisesta ympäristövahinkovakuutuksesta on ollut voimassa vuodesta 1999. Vakuutus on ns. toissijainen korvausjärjestelmä, josta korvataan sellaisia ympäristövahinkoja, joiden aiheuttaja on maksukyvytön tai tuntematon. Ensisijaisesti vastuu ympäristövahingosta on aina sen aiheuttajalla eli luvanvaraista toimintaa harjoittavalla yrityksellä, jonka vastuuvakuutuksesta korvaukset useimmiten maksetaan.
Lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus on pakollinen ympäristöluvan tai kemikaaliturvallisuusluvan turvin toimiville yrityksille. Tällaisia yrityksiä on Suomessa reilu tuhat. Vakuutuksesta korvataan veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta aiheutuneita vahinkoja sekä melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta ympäristölle aiheutuneita vahinkoja. Vakuutus korvaa myös henkilövahinkoja ja rikollisesta toiminnasta syntyneitä vahinkoja. Maksimikorvausmäärä on 5 miljoonaa euroa vahinkoa kohti ja enintään 8,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Tähän mennessä ympäristövahinkovakuutuksesta on sen historian aikana korvattu vain muutamia vahinkoja. Lain voimaantullessa vuonna 1999 arvioitiin, että korvattavia vahinkoja sattuisi enemmän, noin 5 – 6 kappaletta vuosittain.