- Osa hallituksen esittämistä uusista makrovakauden valvontavälineistä on kannatettavia, osaan sisältyy merkittäviä ongelmia.
- Kannatettavia ehdotuksia ovat muun muassa pienlainayhtiöiden tuominen Finanssivalvonnan (Fiva) valvonnan piiriin sekä taloyhtiölainojen lainakatto.
- Erityisen ongelmallinen on Fivalle ehdotettu valtuus antaa luottolaitoksille määräyksiä maksukyvyttömyysriskien hallinnasta luotonannossa. Tämä on päällekkäistä EU-sääntelyn kanssa ja tulee Finanssiala ry:n mielestä poistaa esityksestä.
- Asuntolainojen enimmäispituuden sääntely ei ole Suomessa tarpeen ja saattaa jopa lisätä kotitalouksien riskejä.
Kotitalouksien liiallisen velkaantumisen estäminen on tarpeen ja kannatettavaa. Finanssiala ry (FA) on aiemminkin kiinnittänyt huomiota kulutusluottojen, etenkin pikavippien sekä taloyhtiölainojen määrien kasvuun.
”Taloyhtiöille ja muille asuntoyhteisöille uudisrakentamista varten myönnettyjen lainojen katon käyttöönotto ja pienlainayhtiöiden saattaminen Finanssivalvonnan valvottaviksi ovat tarpeellisia toimia. Nämä ehdotukset puuttuvat juuri niihin ongelmiin, joihin viime vuosina on kiinnitetty eri tahoilla huomiota”, toteaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Lakiesitystä muutettiin lausuntokierroksen jälkeen siten, että asuntoyhteisöluottoihin voidaan tarvittaessa myöntää lyhennysvapaita laina-ajan alkuun. Tämä tuo FA:n mielestä tervetullutta joustoa sääntelyyn. Alun perin lyhennysvapaat kaavailtiin kiellettäväksi ensimmäisten 5 vuoden aikana rakennuksen käyttöönotosta.
Maksukyvyttömyysriskien hallintaan ei saa luoda päällekkäistä sääntelyä
Kaikkein ongelmallisinta hallituksen esityksessä on Finanssivalvonnalle ehdotettu valtuus antaa luottolaitoksille määräyksiä maksukyvyttömyysriskin arvioinnissa käytettävistä raja-arvoista ja jakaumista. Tämä osa ehdotuksesta tulee FA:n mielestä poistaa.
Ehdotuksen taustalla on sinällään hyvä tarkoitus varmistaa, että luotonanto perustuu terveisiin perusteisiin eikä kuluttajan maksukykyä vaaranneta liiallisella luototuksella. Tämä on tärkeä asia erityisesti pienlainayhtiöiden kohdalla, joiden sääntely on ollut vähäistä. Sen sijaan luottolaitoksille kyse on käytännössä vakavaraisuuden valvonnasta, joka on EU:ssa täysharmonisoitua.
”Ehdotus on siten päällekkäistä muun luottolaitossääntelyn kanssa. On lisäksi epäselvää, miten Finanssivalvonnalle ehdotettu valtuus suhteutuisi EKP:n ja ulkomaisten pankkien sivuliikkeiden emoyhtiöiden valvojien toimintaan. Jos saman valtuuden käyttäjiä on useita, ei ole selvää, miten taataan toimijoiden yhdenmukainen kohtelu ja ratkaistaan rinnakkaisesta sääntelystä ja valvonnasta johtuvat toimivaltaristiriidat”, Mattila sanoo.
Ehdotettu asuntolainojen enimmäispituuden sääntely on FA:n mielestä sangen tarpeeton. Suomessa ei ole merkkejä Ruotsin kaltaisista ylipitkistä laina-ajoista, vaan asuntoluottojen takaisinmaksuajat ovat olleet tyypillisesti 20–25 vuotta.
”Asuntoluottojen pituuden rajoittaminen saattaisi myös tuoda markkinoille uudenlaisia luottotuotteita, jotka vesittävät sääntelyn tehoa. Esimerkiksi luoton viimeinen takaisinmaksuerä voisi olla muita suurempi. Onkin syytä varoa, ettei sääntelyn myötä ajauduta ojasta allikkoon”, Mattila huomauttaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssivalvonnalta viisas päätös pitää lainakatto ennallaan
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää
Fivalta hyvä ja perusteltu päätös palauttaa asuntolainakatto perustasolleen
Finanssiala pettynyt – heikentynyt talous- ja asuntomarkkinatilanne olisi puoltanut lainakaton nostoa ja lisäpääomavaatimusten myöhentämistä