![](https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2022/11/alivakuutussihteeri_verkkosivu_uutinen_verovieraat.png)
- Poliittisista päättäjistä 72 prosenttia ei suhtaudu myönteisesti finanssialan kansallisten erillisverojen käyttöönottoon.
- Tieto käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) Aula Researchilla teettämästä vaikuttajakyselystä. Kyselyn tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan keskiviikkona 16. marraskuuta.
- Asiaa käsitellään FA:n uudessa Alivakuutussihteeri-podcastin jaksossa Miksei vain kiristettäisi verotusta?
- Verotusta podcastissa käsittelevät STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, EK:n verojohtaja Anita Isomaa ja FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia – tästä väitteestä täysin samaa mieltä oli 26 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 46 prosenttia poliittisista päättäjistä, joille FA teki kyselytutkimuksen elo-syyskuussa.
Finanssialan erillisverotuksen kiristämiseen ei löytynyt valtaisaa kannatusta mistään puolueesta – tiukimmin erillisverotusta vastustivat keskustan kannattajat. 65 prosenttia sosialidemokraateista ei kannattanut kansallisia erillisveroja finanssialalle.
![](https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2022/11/finanssialan-erillisverotus-puolueet-aula-research.jpg)
Klikkaa kuvaa suuremmaksi tästä
Vastaajat eivät myöskään toivoneet kiristyksiä säästämisen ja sijoittamisen verotukseen. Väitteen Ihmisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta kanssa samaa (33%) tai jokseenkin samaa mieltä (40%) oli yhteensä 73 prosenttia vastaajista.
![](https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2022/11/saastamisen-ja-sijoittamisen-verotus-puolueet-aula-research.jpg)
Klikkaa kuvaa suuremmaksi tästä
Kyselyn tarkoitus oli tunnustella ja testata keskeisten vaikuttajien suhtautumista Finanssiala ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin. Kyselyyn vastasi 127 poliittista vaikuttajaa. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat muun muassa kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluetoimistojen johto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet.
![](https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2022/11/alivakuutussihteeri_verkkosivu_uutinen.png)
Miksei vain kiristettäisi verotusta? Alivakuutussihteeri-podcastin vieraat paljastavat viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen
FA:n teettämän kyselytutkimuksen lukuja käsitellään myös Finanssialan Alivakuutussihteeri-podcastissa. Alivakuutussihteeri tekee verotusta käsittelevän jakson Miksei vain kiristettäisi verotusta? -jakson myötä näyttävän paluun. Jakso avaa uuden tuotantokauden, jossa vieraana on asiantuntijoita ja poliitikkoja käsittelemässä kuumia yhteiskunnallisia aiheita.
Verotusta podcastissa käsittelevät STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, EK:n verojohtaja Anita Isomaa ja Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Podcastissa pohditaan, mitä tulevalla vaalikaudella verotuksessa pitäisi tehdä ja mitä ei missään nimessä pitäisi tehdä. Keskustelijoilta löytyy selkeitä ehdotuksia:
”Tulevalla vaalikaudella kaikki kannusteet säästämiseen ja sijoittamiseen olisivat tervetulleita. Konkreettinen esimerkki olisi osakesäästötilin ylärajan tuplaaminen 50 000 eurosta 100 000 euroon.”, FA:n Kauppi toteaa.
”Ansiotulojen verotuksen alentaminen on kannatettava ajatus, mutta paikkaustakin on löydettävä. Sellaisia mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi energiasektorilta. Isompana kokonaisuutena ensi vaalikaudella olisi saatava voimaan maakuntavero”, linjaa STTK:n Patrizio Lainá podcastissa.
”Ansiotuloverotuksen keventämisen näkisin mielelläni, mutta maakuntaveron käyttöönotossa ei pidä hötkyillä. On iso riski, että ansiotuloverotus kiristyy silloin. Väistämättä verorasitus eri maakunnissa eriytyisi”, sanoo EK:n Isomaa.
Keskustelijat paljastavat myös heidän mielestään viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen. Lainán listalla kärkipaikan saa varallisuusveron poistaminen, Isomaan listalla kärkeen nousee kokonaistarkastelun puute – uusia lisäveroja ja hallinnollisia taakkoja on luotu koko ajan lisää, mutta kokonaisuutta ei ole katsottu. Piia-Noora Kauppi taas pitää suurimpana epäonnistumisena poukkoilevaa lisäeläkesäästämisen verokohtelua.
”Me tapoimme kaikkein sitoutuneimman pitkäaikaissäästämisen tuotteet. Kuluttajilta meni peräkkäisten veromuutosten vuoksi usko vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen. Niitä myytiin 90-luvulla vielä tuhansia vuodessa, mutta nyt niitä ei myydä enää juuri lainkaan”, Kauppi sanoo.
Kuuntele Alivakuutussihteeri-podcast Spotifyssa
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
![](https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2021/07/PEKONEN_RANTA_MARI_kolumnikuvat_taustaton_1200X628-458x458.png)
Itsetuntoa ja ennakointia Suomen EU-vaikuttamiseen
![](https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2023/07/lapsen_saastotili_shutterstock_1752810014-1-458x458.jpg)
Vauvan säästötilistä valoisa näkymä kaikille perheille
![](https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2023/05/arno_ahosniemi_kolumni_vs-458x458.png)
Hallitusohjelmassa uraauurtava avaus – finanssiala tunnustetaan kasvun alaksi
![](https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2023/05/arno_ahosniemi_gustavelund_vs-458x458.jpg)
FA:n Ahosniemi: Hallitusohjelmassa vastuullisia talouslinjauksia – lasten säästötili ja eläkevakuutuksen elvytys tuovat potkua kansankapitalismiin
![](https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2023/06/koponen_ahosniemi_kesajuhla_1_vs-458x458.jpg)