Rahastot SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN

Yhtiömuotoiset sijoitusrahastot tuovat uusia mahdollisuuksia rahastotoimintaan – rahastosääntelyn uudistus houkuttelisi ulkomaisia sijoittajia

JOHANNES PALMGREN

Kauppatieteiden tohtori Antti Vepsän mukaan yhtiömuotoiset sijoitusrahastot eivät kannibalisoisi nykyisiä rahastoyhtiöitä, vaan toisivat uusia mahdollisuuksia rahastotoimintaan. Kuva: Castrén & Snellman
  • Suomessa tulee sallia yhtiömuotoinen sijoitusrahastorakenne, joka on standardi muualla Euroopassa.
  • Kauppatieteiden tohtori Antti Vepsän mukaan uudistus helpottaisi rahastojen markkinointia ulkomaisille sijoittajille.
  • Rahastojen kotimaalla on väliä: ne tuovat sijaintimaihinsa verotuloja, työpaikkoja ja osaamista.
  • Vepsä ehdottaa, että sijoitusyhtiöitä varten laaditaan nykyisestä sijoitusrahastolaista erillinen sijoitusyhtiölaki.
  • Uudistus ei vaikuttaisi nykyisiin rahastoihin vaan toisi niiden rinnalle uusia vaihtoehtoja sijoittajille.

Rahastoliiketoiminta on kansainvälinen bisnes. Suomalaiset rahastot ovat vientituotteita siinä missä mobiilipelit ja risteilyaluksetkin. Rahastot tuovat sijaintimaihinsa verotuloja, työpaikkoja ja osaamista. Tampereen yliopiston Antti Vepsän väitöstutkimus osoittaa, että rahastojen vientiä helpottaisi entisestään yhtiömuotoisen sijoitusrahastorakenteen salliminen lainsäädännössä.

Vepsä työskentelee rahastoihin erikoistuneena lakimiehenä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ssä.

Mitä tarkoittaa yhtiömuotoinen sijoitusrahasto, toiselta nimeltään vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö? Vepsä avaa Finanssiala ry:n haastattelussa, että kyse on oikeudellisesta tavasta organisoida rahastotoimintaa. Vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö on ikään kuin osakeyhtiömuotoinen rahasto.

”Suomen sääntelyn mukaan sijoitusrahaston voi perustaa vain sopimusperusteisesti, jolloin sijoitusrahastoa hoitaa rahastoyhtiö eikä sijoitusrahasto ole erillinen oikeushenkilö. Yhtiömuodossa taas rahasto on oma itsenäinen rahastoyhtiöstä erillinen oikeushenkilö. Tämä tuo joustavuutta hallintorakenteeseen ja parantaa sijoittajansuojaa ja kansainvälistä markkinoitavuutta. Rakenne on käytännössä standardi muualla EU:ssa ja maailmalla”, Vepsä kertoo.

Esimerkiksi raskaan sarjan rahastomaista Luxemburgista ja Irlannista markkinoidaan etenkin kansainvälisille sijoittajille yhtiömuotoisia rahastoja. Koko EU:n mittakaavassa valtaosa rajojen yli myytävistä rahastoista on yhtiömuotoisia.

”Yhtiömuotoiset rahastot ovat ulkomaisille sijoittajille tutumpia kuin suomalaistyyliset sopimusperusteiset rahastot. Myös sijoittajan suoja on yhtiömuodossa lähtökohtaisesti parempi, sillä rahaston hallituksen tehtävänä on valvoa rahaston sijoittajien etua. Sopimusperusteisessa järjestelmässä rahaston tasolla ei ole erillistä hallitusta, joka valvoisi sijoittajien etuja.”

Vepsän tutkimuksen mukaan käytännöllisintä olisi tehdä sijoitusyhtiöitä varten erillislaki, joka jättäisi nykyiset sijoitusrahastot lain ulkopuolelle. Näin uudistus ei vaikuttaisi nykyisiin rahastoihin ja niitä hoitaviin rahastoyhtiöihin: Ne pysyvät ennallaan ja sijoitusrahastoja voitaisiin perustaa vanhaan malliin myös jatkossa.

”Uudistus toisi lisää mahdollisuuksia rahastotoiminnan harjoittamiseen ja uusia vaihtoehtoja sijoittajille. Idea on sama kuin yrityssääntelyssä: luoda erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin, kuten osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja niin edelleen. Uudistus ei haittaisi nykyistä rahastotoimintaa, vaan tuo lisää vaihtoehtoja niiden rinnalle.”

Ruotsin jäljillä

Syy Suomen rahastolainsäädännön sopimusrakenteeseen löytyy lähihistoriasta. Ruotsi otti 1970-luvulla käyttöön sopimusperusteisen rahastorakenteen, ja kun Suomessa ei tuolloin ollut rahastosääntelyä lainkaan, päädyttiin jäljittelemään Ruotsin ja muiden pohjoismaiden sääntelyä.

”Suomen rahastolainsäädännössä tehtiin kokonaisuudistus vuosina 2016–2019, ja muiden uudistuskohteiden lisäksi tavoitteena oli yhtiömuotoisen rahastojärjestelmän mahdollistaminen lainsäädännössä. Lainvalmisteluresurssien ja tutkimustiedon puutteessa se jäi kuitenkin jatkovalmisteluun”, Vepsä kertoo.

Merkittävät finanssivaltiot houkuttelevat sijoitusrahastotoimintaa alueelleen kehittämällä aktiivisesti rahastosääntelyään vastaamaan toimialan ja sijoittajien tarpeita. Vepsä muistuttaa, että Suomen ei kannata jäädä jälkeen tästä kehityksestä: Uudistus parantaisi Suomen asemaa erityisesti pohjoismaisilla markkinoilla, koska muissa Pohjoismaissa ei ole vastaavaa yhtiömuotoista rahastorakennetta.

”Väitöskirjani myötä aiheesta on nyt viimein kotimaistakin tutkimustietoa. Tyhjästä ei tarvitse lähteä lainvalmistelutyössä liikkeelle. Vastaavaa sääntelyä on ollut monissa maissa useita vuosikymmeniä ja sijoitusyhtiörakenne on käytännössä toimivaksi todettu. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen”, Vepsä summaa.