Finanssialan Keskusliitto (FK) on pettynyt yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevaan neuvotteluratkaisuun EU-puheenjohtajamaan, komission ja Euroopan parlamentin välillä. Neuvotteluratkaisun mukaan yhteinen kriisinratkaisurahasto kerrytetään 8 vuodessa ja samalla pankkien välinen yhteisvastuu otetaan etupainotteisesti käyttöön.
”Rahaston nopeutettu ylösajo lisää pankkien kustannuksia lähivuosina. Lisäksi yhteisvastuun etupainotteinen käyttöönotto yhdessä rahaston varojen käyttökynnyksen madaltamisen kanssa lisää tuntuvasti riskiä siitä, että suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat joutuvat osallistumaan muiden maiden pankkien nykyongelmien hoitamiseen”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toteaa.
FK on tukenut ECOFIN-neuvoston viime joulukuussa tekemiä linjauksia, joiden mukaan yhteinen rahasto rakennettaisiin 10 vuoden aikana ja yhteisvastuuseen siirryttäisiin vähitellen tänä aikana. FK:n mielestä tästä aikataulusta olisi tullut pitää kiinni. Rahaston varojen kerääminen nopeutetussa aikataulussa tuo pankeille lisäkustannuksia.
”On nurinkurista, että pankkien kustannuksia entisestään kasvatetaan samaan aikaan, kun ollaan huolissaan yritysten rahoituksensaannista ja sen ehdoista”, Kauppi huomauttaa.
FK:n mielestä yhteisvastuun etupainotteinen käyttöönotto voi johtaa siihen, että pankkien nykyisiä ongelmia hoidetaan lähivuosina yhteisvastuullisesti euroalueella.
”On muistettava, että EKP:n johdolla suoritettava pankkien kattava arviointi koskee vain noin 130 pankkia. Arvioinnin ulkopuolelle jää useita tuhansia pienempiä luottolaitoksia, joiden taseiden kunnosta ja korjaustarpeesta ei ole käsitystä. Näiden korjaustarpeiden ilmeneminen voi viedä pitkän aikaa, minkä vuoksi vähittäinen siirtymä yhteisvastuuseen 10 vuoden aikana olisi ollut enemmän kuin tarpeen”, Kauppi painottaa.
FK on myös tukenut ECOFIN-neuvoston viime joulukuista linjausta kriisinratkaisurahaston varojen käyttöä koskevasta päätöksentekomenettelystä. Menettely olisi FK:n mielestä nostanut rahaston varojen käyttökynnystä. Nyt saavutettu neuvotteluratkaisu kuitenkin vesittää tätä päätöksentekomenettelyä ja helpottaa turvautumista yhteisiin varoihin pankkikriisejä ratkottaessa.
”Eri viranomaistahoilta on toistuvasti rummutettu, että sijoittajanvastuu on jatkossa pankkikriisien ensisijainen ja pääasiallinen rahoituslähde. Näyttää siltä, että tähän ei uskota ja että yhteistä rahastoa tarvitaan rahoituslähteenä jo heti rahaston perustamisesta lähtien”, Kauppi toteaa.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
