Voiko rannevammaa hoitaa ilman leikkausta? Vakuutusala rahoittaa tapaturmavammojen hoitoa ja työkykyä edistävää tutkimusta

Tampereen yliopiston professori Ville Mattila tutkii fysioterapian tehoa rannevammojen hoidossa verrattuna leikkaukseen.

Finanssiala ry, Liikennevakuutuskeskus ja Tapaturmavakuutuskeskus ovat myöntäneet apurahoja hoidon vaikuttavuustutkimuksiin.
Yksi apurahan saajista on Tampereen yliopiston professori Ville Mattila, joka tutkii fysioterapian tehoa rannevammojen hoidossa verrattuna leikkaukseen.
Apurahat on suunnattu tutkimuksiin, jotka tuottavat tietoa erityisesti tapaturmavammojen ja ammattitautien hoidon ja kuntouksen kehittämiseen sekä työkyvyn edistämiseen.
Vakuutusala lahjoittaa apurahoja viiden vuoden ajan vuosina 2021–2025. Lahjoitus on yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.

”Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntouttavan hoidon tehoa ranteen kolmiorustovammassa, joka on kohtuullisen yleinen ikääntymiseen ja toisaalta tapaturmaan liittyvä rannevamma. Ryhmäni tutkii, kuinka tehokasta on kuntouttava hoito, kuten fysioterapia, verrattuna kirurgisiin toimiin”, kertoo apurahan saaja, Tampereen yliopiston kirurgian professori Ville Mattila.

Finanssiala ry, Liikennevakuutuskeskus ja Tapaturmavakuutuskeskus ovat myöntäneet apurahoja hoidon vaikuttavuustutkimuksiin. Mattilan saama apuraha on 40 000 + 35 000 euroa.

Tutkimuskohteena olevaa vammaa kutsutaan ranteen kolmiorustovammaksi. Kyseessä on värttinäluun ja kyynärluun ranteen päässä oleva osa, joka koostuu rustoista ja nivelsiteistä. Vamma syntyy usein jonkinlaisen vääntöliikkeen tai riuhtaisun seurauksena.

”Magneettikuvauksen lisääntymisen myötä kolmiorustovammoja on tunnistettu enemmän. Osa vammoista oireilee, osa ei. Toinen keskeinen kysymys kuuluu, milloin oireilu on luonnollista, ikääntymisestä johtuvaa rappeutumista, milloin tapaturman aiheuttamaa”, Mattila kertoo.

Rannetutkimus on jatkoa Mattilan tutkimusryhmän aiemmalle iäkkäämpien yläraajavammoja tarkastelleelle tutkimukselle. Voisiko ranteen vammoja hoitaa konservatiivisella kuntoutushoidolla potilasta kuormittavan leikkaushoidon sijaan?

”Tänä päivänä hoitojonojen keskellä kiinnostavat myös hoidon kustannukset: onko mahdollista saada sama hoitotulos pienemmillä kustannuksilla? Hoidossa pitää olla innovatiivinen. Potilaita on hoidettava paitsi hyvin, myös järkevästi.”

Vaikuttavaa hoitoa

Finanssiala ry, Liikennevakuutuskeskus ja Tapaturmavakuutuskeskus lahjoittavat apurahoja hoidon vaikuttavuustutkimuksiin viiden vuoden ajan vuosina 2021–2025. Lahjoitus on yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Tarkoitus on yhdessä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa edistää vaikuttavaa ja oikein kohdistuvaa hoitoa.

”Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden välttäminen ja rajallisten resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hoitomuotoihin on paitsi potilaiden myös koko yhteiskunnan etu”, sanoo Finanssiala ry:n johtaja Hannu Ijäs.

Päätöksen apurahojen saajista teki Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani tiedekunnan nimeämän työvaliokunnan esityksen pohjalta.

Mattilan lisäksi apurahoja saivat professori Ilkka Helenius Helsingin yliopistosta ja HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta tutkimukseen, joka keskittyy lasten raajamurtumien hoidon tehon vertailuun, erityisesti totunnaisen kipsaus- tai kantosidehoidon ja leikkaushoidon välillä. Apurahan määrä on 15 000 + 15 000 euroa.

HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, linjajohtaja Mika Paavolan vetämälle tutkimushankkeelle myönnettiin rahoitusta 45 000 + 30 000 euroa tutkimukseen, jossa verrataan kirurgista ja ei-kirurgista hoitoa aikuisten olkavarren murtumissa.