- Viranomaisilla on jo nyt käytössään tai tuloillaan useita keinoja velkaantumisen rajoittamiseen ja ylivelkaantumisen torjumiseen.
- On selvitettävä, miten nykyiset keinot vaikuttavat yhdessä. Yhteisvaikutuksista tulee olla tietoa riittävän pitkältä ajalta, jotta voidaan arvioida, tarvitaanko uusia toimenpiteitä.
- Toimenpiteet vaikuttavat paitsi velkaantumiseen, myös muun muassa työvoiman liikkuvuuteen, asuntomarkkinoihin ja nuorten mahdollisuuksiin hankkia ensimmäinen omistusasunto.
- Valtiovarainministeriön työryhmän ehdotus velanhoitomenokatosta on ennenaikainen.
Viranomaisilla on jo tällä hetkellä mittava työkalupakki, jolla rajoittaa yksityishenkilöiden ja kotitalouksien velkaantumista. Ylivelkaantumiseen on tärkeää puuttua ajoissa, mutta ennen uusien keinojen kehittämistä on selvitettävä, millaisia yhteisvaikutuksia nykyisillä keinoilla on. Viranomaisten nykyiset keinot on listattu uutisen lopussa.
”Ei ole mitenkään yksiselitteistä, vaikuttavatko esimerkiksi laina- ja velkakatot ylipäätään odotetulla tavalla. Norjan keskuspankin julkaiseman tutkimuksen mukaan lainakatto vähentää kyllä velkojen määrää, mutta kotitaloudet käyttävätkin asunnon ostamiseen enemmän säästöjään. Jos tulee jokin häiriö, kotitalous on helpommin ongelmissa kuin jos olisi säästöjä tai varoja, joita käyttää puskureina”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Kotitalouksien vastustuskyky häiriöitä vastaan saattaa puskurien pienenemisestä heiketä, jolloin ne joutuvat tinkimään kulutuksestaan. Laina- ja velkakatot voivatkin voimistaa kokonaistaloudellisia häiriöitä.
Liialliseen velkaantumiseen on tärkeää puuttua ajoissa. Finanssiala on ollut huolissaan etenkin erilaisten kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen määrän kasvusta. Iso osa viranomaisten toimista onkin tervetulleita: kesällä 2023 tulee voimaan muun muassa taloyhtiölainojen enimmäispituus sekä lainakatto. Samalla pikavippifirmat tulevat Finanssivalvonnan valvottaviksi.
”Finanssialan keskeinen toive on, että katsotaan rauhassa, miten nykyiset ja tulevat välineet vaikuttavat ja mietitään vasta sitten, tarvitaanko jotain uutta”, Mattila summaa
Luotonannon nykyiset rajoitukset
- Finanssivalvonnan suositus asuntolainanottajan stressitestauksesta: Korko vähintään 6 prosenttia, laina-aika enintään 25 vuotta. Myös taloyhtiölaina otetaan huomioon.
- Finanssivalvonnan suositus enimmäisvelanhoitorasitteesta: Kuormitetut velanhoitomenot enintään 60 prosenttia nettotuloista (korko vähintään 6 %, laina-aika enintään 25 vuotta). Sisältää kaikki velat, myös taloyhtiölainat. Pankilla poikkeamamahdollisuus (15 prosenttia luotoista)
- Asuntolainojen enimmäisluototussuhde (”lainakatto”): Yläraja lainan määrälle suhteessa vakuuksiin. Ensiasunnon ostajilla 95 prosenttia, muilla 85.
Tulevaa, jo vahvistettua sääntelyä
- Asuntolainojen enimmäispituus 30 vuotta. Pankilla poikkeamamahdollisuus (10 prosenttia luotoista)
- Asuntoyhteisöluottojen sääntely: Lainakatto 60 prosenttia, enimmäispituus 30 vuotta, lyhennysvapaiden rajoitukset laina-ajan alussa.
- Maksukyvyttömyysriskien hallinnan sääntely: Maksukyvyttömyysriski ei saa olla ”kohtuuttoman korkea”. Finanssivalvonta voi antaa määräyksiä maksukyvyttömyysriskin arvioinnin kannalta tarpeellisista raja-arvoista ja jakaumista.
- Pienlainayhtiöt asetetaan Finanssivalvonnan valvontaan.
- Kuluttajaluottojen korkokaton alentaminen: Korkokatto 15 prosenttia (+viitekorko), yhteensä enintään 20 prosenttia.
- Kuluttajaluottojen markkinointirajoitukset: Hyvän luotonantotavan mukaisen markkinoinnin määrittely
- Positiivinen luottotietorekisteri: Kattavat tiedot kuluttajaluotoista. Taloyhtiölainatiedot pyritään saamaan Huoneistotietojärjestelmästä.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kotitalouksien velkaantuminen puhuttaa – onko tulossa lisää rajoituksia?
Viranomaisilla jo mittava arsenaali velkaantumisen rajoittamiseen – yhteisvaikutukset selvitettävä ennen uusien toimien suunnittelua
Velkaantumisen taittamisessa on käytössä jo vyö ja henkselit, mutta lisää ehdotetaan
FA:n Ahosniemi: Kotitalouksien velkaantumisessa on uusien tiukkojen sääntöjen sijaan harkinnan aika
