Viranomaiset saatava yhteistyöhön pankkitietojen keruussa

Pankit toimittavat viranomaisille mittavan määrän erilaisia tietoja toiminnastaan, kuten myönnetyistä luotoista. Viranomaisten pitäisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä sekä Suomessa että EU-tasolla, jotta samoja tietoja ei tarvitsisi raportoida useaan kertaan eri muodossa. EU:ssa kaavaillaan jälleen uutta raportointikehikkoa.

Eri viranomaiset keräävät valvonta- tai tilastointitarkoituksessa valtavia määriä tietoa pankkien liiketoiminnasta. Tietoja keräävät kotimaassa Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Tilastokeskus sekä kansainvälisellä tasolla muun muassa Euroopan keskuspankki, eurooppalainen pankkivalvoja EBA ja EU:n arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA. Samat asiat saatetaan kysyä vuosineljännesten tarkkuudella tai puolivuosittain, verollisena tai verottomana. Loppuviimein kyse on samasta tiedosta eri muodoissaan, mutta jokaista raportointitarvetta varten se kootaan pankeissa erikseen. ”Toivoisimme, että pankeilta tietoja keräävät viranomaiset istuisivat uusia raportointitarpeita kaavailtaessa samaan pöytään ja keskustelisivat aidosti keskenään. Ennen kuin tuodaan omia tiedontarpeita lakiin, selvitettäisiin, voitaisiinko hyödyntää jonkin toisen viranomaisen jo keräämää tietoa. Nyt näin ei käy kotimaassa eikä EU-tasolla. Vakuutuspuolella vastaava yhteistyö toimii paremmin”, Finanssialan Keskusliiton aktuaari Inna Aaltonen sanoo.

Kaavailussa uusi raportointijärjestelmä, jonka pitäisi vähentää raportointia

Tällä hetkellä EU:hun kaavaillaan EKP:n johdolla uutta yhteistä raportointijärjestelmää, joka kulkee nimellä European Reporting Framework (ERF). ERF:n perusidean mukaan tietoa kerättäisiin pankeilta vain yhden kerran. Joistakin olemassa olevista raportointivelvoitteista siis luovuttaisiin. ”Periaatteessa ajatus kuulostaa hyvälle, mutta olisi oltava selvä varmuus siitä, että jokin taho jättää ERF:n myötä jonkin tiedon keräämättä ja ryhtyy käyttämään uutta tietoa. Aiemmissa hankkeissa näin ei ole lupauksista huolimatta käynyt”, aktuaari Inna Aaltonen toteaa. Finanssialan näkökulmasta ajatus yhteisestä raportointipohjasta olisi joutanut tulla jo useampi vuosi sitten, kun finanssikriisin jälkeen ryhdyttiin rakentamaan erilaisia tiedonkeruujärjestelmiä. Nyt kalliit tietojärjestelmät tietojen keräämiseksi ja toimittamiseksi on rakennettu, eikä uusiin muutoksiin olla niin innokkaita, vaikka tuloksena olisikin raportoinnin väheneminen.

EKP:lla ei valtaa muissa Pohjoismaissa – Suomi pulassa

Pohjoismaiden ainoalle euromaalle Suomelle ERF-hanke näyttäytyy hieman ongelmallisessa valossa. ERF-hanke on Euroopan keskuspankin ajama. EKP:lla ei ole toimivaltaa euroalueen ulkopuolisissa maissa, joten ERF:n mukaiset raportointivelvoitteet koskisivat Pohjoismaista ainoastaan Suomea. Tämä on ongelmallista, sillä useat Suomessa toimivat pankit toimivat koko Pohjolassa. Tällöin pankkikonsernien Suomessa toimivat tytäryhtiöt joutuisivat tiukempien tiedonantovelvoitteiden kohteiksi kuin emoyhtiöt. Yhtiötasolla tämä tarkoittaa raportointivelvoitteista riippuen erilaisten tietojärjestelmien rakentamista eri maihin. EKP:n ajamat uudet raportointivaatimukset poikkeavat koko muun EU:n vaatimuksista. Viimeisen kymmenen vuoden ajan koko EU:n pankkijärjestelmää on yhdenmukaistettu monin tavoin, muun muassa raportoinnin osalta. Tällöin rajat ylittävä kaupankäynti ja liiketoiminta on ollut helpompaa. ”Olisi toivottavaa, että EU-alueen sisälle ei rakennettaisi eriäviä vaatimuksia ja systeemejä euromaiden ja euroalueen ulkopuolisten maiden pankkijärjestelmille.” Aaltonen sanoo.