- Asuntolainan kokoa rajoittava lainakatto vaikeuttaa pienituloisten ensiasunnon ostamista, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksesta.
- VATT:n tutkimus osoittaa, että lainakaton käyttöönotto hillitsi kotitalouksien velkaantumista mutta samalla vähensi ensiasunnon ostajien määrää etenkin pienituloisissa kotitalouksissa.
- Muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakattoa kiristettiin kesällä 2021. Finanssiala on esittänyt lainakaton palauttamista lakisääteiselle perustasolleen.
Asuntoluottojen enimmäisluototussuhde eli asuntolainakatto otettiin käyttöön vuonna 2016. Asiakas voi saada lainaa korkeintaan 90 prosenttia annettavien vakuuksien – eli yleensä hankittavan asunnon – käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla raja on 95 prosenttia. Lainakattoa on vuosien varrella kiristetty ja löysätty pariin otteeseen. Viimeksi Finanssivalvonta kiristi muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakattoa 85 prosenttiin kesällä 2021. VATT:n tutkimus tarkastelee uudistuksen vaikutuksia ensiasunnon ostajiin vuosina 2017 ja 2018.
Vuonna 2016 käyttöön otettu lainakatto onnistui suitsimaan kotitalouksien velkaantumista, mutta samalla kotitalouksien mahdollisuudet hankkia esiasunto eriarvoistuivat. Lainakatto vähensi ensiasunnon ostajien määrää noin 8 prosentilla, selviää VATT:n tutkimuksesta. Etenkin pienituloisten kotitalouksien ensiasunnon ostaminen väheni voimakkaasti. Suurituloisten kohdalla vaikutusta ei juuri näkynyt.
”Tutkimustulokset vastaavat pitkälti sitä, mitä finanssialan suunnalta aikanaan esitettiin lainsäädäntöä laadittaessa. Katto hillitsee velkaantumista ja siten pienentää ylivelkaantumisen riskiä. Kolikon kääntöpuolena kuitenkin on, että osa kotitalouksista ei katon takia pääse kiinni omistusasumiseen tai se viivästyy vuosilla. Koska omistusasunto on keskeinen osa suomalaisten varallisuutta, tämä lisää kotitalouksien välistä taloudellista eriarvoisuutta, sanoo Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Lainakattoa löysättiin muiden kuin ensiasunnon ostajien kohdalla ensimmäisenä pandemiakesänä vuonna 2020, jolloin Finanssivalvonta palautti sen lakisääteiselle perustasolleen 90 prosenttiin. Tuolloin lainakaton kevennystä perusteltiin tarpeella tukea asuntomarkkinoiden ja reaalitalouden toimintaa poikkeuksellisissa oloissa ja sitä kautta rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien kasvun rajoittamisella. Lainakattoa kiristettiin uudelleen kesällä 2021. FA on esittänyt tämän kiristyksen perumista.
”Kauppa on monin paikoin hiljentynyt ja riski kahden asunnon loukusta kasvanut. Nyt tarvitaan toimia, joilla asuntomarkkinoiden vakaus turvataan”
VELI-MATTI MATTILA, johtaja, pääekonomisti
”Samat perustelut toimivat myös nyt kuin kesällä 2020. Venäjän hyökkäyssodan laukaisema energiakriisi, inflaation laaja-alainen kiihtyminen ja yleinen epävarmuuden kasvu näkyvät selvästi asuntomarkkinoilla. Kauppa on monin paikoin hiljentynyt ja riski kahden asunnon loukusta kasvanut. Nyt tarvitaan toimia, joilla asuntomarkkinoiden vakaus turvataan”, Mattila toteaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Fiva pitää pankkien asuntolainakaton ja muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – päätös tukee asuntomarkkinoiden ja talouden orastavaa elpymistä
Fivalta hyvä päätös pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan
Finanssivalvonnalta viisas päätös pitää lainakatto ennallaan
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää
