Vasemmistoliiton Kyllönen ja kokoomuksen Kaunisto yhtä mieltä FA:n kanssa – EU:n yhteistä talletussuojaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka paiseet ovat hoitamatta

Suomen kanta sorvattiin vasemmistoliiton, kokoomuksen ja finanssialan kesken valmiiksi: EU:n yhteisellä talletussuojalla suojattava vain tallettajien varoja, ei sijoittajien.
  • EU:n yhteistä talletussuojaa ei voida tehdä pankkien tai sijoittajien pelastajaksi, vaan sen on oltava nimensä mukaisesti tallettajien turva.
  • Tämän Finanssiala ry:n (FA) näkemyksen jakoivat eurovaaliehdokkaat vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja kokoomuksen Ville Kaunisto, sekä pitkän keskuspankki- ja valvojauran tehnyt virkamies Pentti Hakkarainen.
  • Kaavailu EU:n yhteisestä talletussuojasta on osa Euroopan pankkiunionia. Euroopan pankkiunioni koostuu tällä hetkellä yhteisen pankkivalvonnan lisäksi yhteisestä eurooppalaisesta kriisinratkaisujärjestelmästä sekä yhdenmukaistetusti toimivista kansallisista talletussuojajärjestelmistä.
  • EU:n yhteiseen talletussuojaan on kaavailtu elementtejä, joilla katettaisiin ongelmiin ajautuneiden pankkien ja niihin sijoittaneiden tappioita osana muuta kriisinratkaisua. Tämä ei vastaa pankkitallettajien talletusten suojaamiseksi kerättyjen varojen käyttötarkoitusta.

Kasassa on potentiaalisesti kiivaan ja riitasointuisen keskustelun ainekset. Kutsuimme samaan pöytään kansanedustajat poliittisen kentän ääripäistä, vasemmistoliitosta ja kokoomuksesta, finanssialan lobbarin ja pitkän keskuspankki- ja valvojauran tehneen virkamiehen. Toista oli tällä kertaa, kun aiheena oli EU:n yhteinen talletussuoja, pankkiunionin kolmas ja viimeinen pilari.

Tämänhetkisen komission ehdotuksen mukaan talletussuojalla olisi jatkossa tarkoitus turvata tallettajien varoja, mutta myös kattaa sijoittajien tappioita. Pelkona tällöin on, että sijoittajan riski siirtyy sijoittajalta pankin asiakkaalle eli veronmaksajille. Harvinaisen yksituumainen paneeli näki yhteisen talletussuojan kannatettavana asiana, mutta se tulee kohdentaa ainoastaan talletusten suojaamiseen, ei sijoittajien mahdollisten tappioiden kuittaamiseen.

EKP:n oikaisulautakunnan puheenjohtajana toimiva ja pitkän uran pankkimaailmassa tehnyt Pentti Hakkarainen kiteytti panelistien tunnot painottamalla, ettei talletussuojaa ole tehty pankkien tai sijoittajien pelastajaksi, vaan sen on oltava nimensä mukaisesti tallettajien turva.

”Talletussuojan on oltava vihoviimeinen käytettävissä oleva keino. Sitä ennen suojana ovat pankkien erilaiset vakavaraisuusvaatimukset, minkä lisäksi valvoja seuraa mahdollisia haavoittuvuuksia ja tarvittaessa vaatii korjausliikkeitä. Ennen talletussuojavaroihin kajoamista kriisipankeille on haettava Yhdysvaltojen tapaan yksityisen sektorien ratkaisua, eli huonokuntoiset pankit ajetaan hallitusti alas ja niiden toiminnot siirretään hyväkuntoisille pankeille”, Hakkarainen kertoo.

”Ei poliitikkona voi hyväksyä sitä, että talletussuoja luotaisiin suomalaisten kustannuksella”

Poliitikkopanelistit sekä oikealta että vasemmalta olivat yhtä mieltä siitä, että pankkiunionin viimeinen pilari, EU:n yhteinen talletussuoja tulisi luoda. Ongelmallisena molemmat näkivät nykyisen ehdotuksen, jossa talletussuojalla kuitattaisiin myös sijoittajien tappioita.

”Poliitikkona sitä ei voi millään hyväksyä, että [myös sijoittajien tappioita kattava] talletussuoja luotaisiin suomalaisten veronmaksajien tai suomalaisen pankkisektorin kustannuksella. On päivänselvää, että pankkiunionia pitää pystyä kehittämään, mutta Suomen on pidettävä lujasti huoli siitä, ettei sitä tehdä meidän vahvojen pankkien ja veronmaksajien kustannuksella”, kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto selventää.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllösen mukaan kysymys pankkiunionin kehittämisen tarpeesta on yksi niistä asioista, joista suomalaiset poliitikot ovat tänä päivänä samaa mieltä.

”Yhteinen talletussuoja tarvitaan, mutta sieltä on löydyttävä täysi sijoittajan vastuu. Se on edellytys koko järjestelmän uskottavuudelle.”

Myös Kyllönen korostaa valvojan roolia pankkien kunnon arvioijana ja varhaisen puuttumisen merkitystä, jotta talletussuojarahastoon ei edes jouduttaisi turvautumaan.

”Millaisia virheitä valvonnassa on tehty, jos jokin pankki on niin huonossa kunnossa, että sitä pitää tukea yhteisillä varoilla. Ajattelen tätä kysymystä terveydenhuollon kautta: Jos näen, että asiakkaalla on jalassaan valtava paise, josta voi tulla verenmyrkytys tai pahimmassa tapauksessa jalka pitää amputoida, puutunko tilanteeseen vasta, kun jalka on mätänemässä pois, vai pitäisikö tunnistaa ongelma jo aikaisemmin.”

Hyvät tarkoitusperät eivät voi oikeuttaa valuvikaista toteutusta

FA:n johtava lakimies Olli Salmen mukaan pankkiunioni ollut vaikea projekti, koska jäsenmaiden pankeilla on erilaiset lähtökohdat. Pankkiunionin kolmas pilari eli yhteinen talletussuoja on usein nähty itsetarkoituksena Euroopassa.

”Meidän on oltava Suomessa tarkkoja siinä, millä ehdoin yhteinen talletussuoja rakennetaan. Se on rakennettavissa toimivaksi kokonaisuudeksi, mutta tällä hetkellä mentaliteetti on valitettavasti sen kaltainen, että ihan sama, kuinka valuvikainen tekele talletussuojasta tulee, kunhan se vain saadaan aikaiseksi.”

Salmi antoi vielä paneelin päätteeksi muutaman täsmävinkin Kaunistolle ja Kyllöselle, jotka molemmat ovat ehdolla tulevan kesän eurovaaleissa.

”Vaikka jotain asiaa ajettaisiin kuin käärmettä pyssyyn, pitää olla malttia painaa tarvittaessa jarrua ja vaikka kaataa paketti hyvistä tarkoitusperistä huolimatta. Myös asiantuntijoita kannattaa kuunnella, tasapuolisesti ja herkällä korvalla.”

Salli kaikki evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön.

Katso tallenne koko keskustelusta.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan