- Finanssiala ry (FA) kannattaa positiivisen luottotietorekisterin perustamista.
- Rekisterin vaatimat tietojärjestelmämuutokset tuottavat pankeille merkittäviä kustannuksia.
- Valtion tulisi vastata rekisterin perustamiskustannuksista, sillä sen käyttö viranomaisvalvonnassa on erittäin keskeisessä osassa.
- Rekisteri tarjoaa kattavan tietopohjan luottokelpoisuuden arvioinnille ja auttaa ylivelkaantumisen torjunnassa. Rekisteri ei kuitenkaan korvaa täysin esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen kaltaisia muita tietolähteitä
Positiivinen luottotietorekisteri kerää yhteen kansalaisten eri luottolaitoksista ottamat velat. Lainaa hakiessa velanhakijan kokonaistaloudellista tilannetta voitaisiin rekisterin avulla arvioida nykyistä paremmin. Rekisteri on tarkoitus saada käyttöön kevään 2024 aikana. Finanssiala ry (FA) on mukana rekisteriä valmistelevassa työryhmässä.
FA kannattaa positiivisen luottotietorekisterin perustamista ja uskoo rekisteristä olevan hyötyä ylivelkaantumisen torjunnassa. Rekisterin perustamiskustannukset tulisi kuitenkin sälyttää valtiolle, sillä se palvelee suurelta osin myös viranomaisten tietotarpeita. Pelkästään raportoinnin luominen rekisteriä varten vaatii pankeilta huomattavia järjestelmämuutoksia.
FA:n jäsenet arvioivat keväällä 2021 omiksi rekisterin käyttöönottoon liittyviksi kustannuksikseen 28–34 miljoonaa euroa. Rekisterin tietosisällön tarkennuttua näyttää siltä, että kustannukset nousevat tästä vielä selvästi. Myös lainsäädännön arviointineuvosto totesi joulukuussa 2021, että kustannukset luotonantajille ovat huomattavia, millä voi olla vaikutuksia myös kuluttajille.
”Positiivisella luottotietorekisterillä on isompi merkitys yhteiskunnalle ja rekisteröidyille itselleen kuin pankeille, sillä viranomaisten ja kansalaisten tiedonsaantimahdollisuudet parantuvat. Olisi perusteltua, että itse rekisterin luominen tapahtuisi valtion varoin ja pankit kustantaisivat omien järjestelmiensä muuttamisen”, toteaa FA:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Hallituksen esityksessä luotonantajille tuotettavista palveluista aiheutuva osuus rekisterin ylläpitokustannuksista jäisi pankeille. Osuuden laskentatapaa ei ole esityksessä tarkemmin avattu. Finanssiala ry:n mielestä selkeämpi tapa olisi jakaa kustannukset puoliksi valtion ja raportointivelvollisten kesken.
Toimiala uskoo, että laajapohjaisesti yhdessä sidosryhmien kanssa valmisteltu positiivinen luottotietorekisteri auttaa torjumaan ylivelkaantumista. Rekisteri tarjoaa kattavan tietopohjan luottokelpoisuuden arvioinnille, vaikka ei korvaakaan täysin esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen kaltaisia muita tietolähteitä.
”Maksuhäiriötiedot tarvitaan edelleen erikseen, mutta rekisteristä saatavat tiedot luotonhakijoiden olemassa olevista luotoista mahdollistavat kattavamman taloudellisen suorituskyvyn arvioinnin”, Kaarlela toteaa.
Finanssiala ry:n mielestä ilmoitusvelvollisten piiriä olisi laajennettava. Ehdotuksen mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäisivät ainakin maksuajan myöntäminen ja luototettavan tavaran tai palvelun myyjän itsensä myöntämät luotot. Vaikka pääosa yksityishenkilöille myönnetyistä luotoista ilmoitetaankin rekisteriin, ei sen ulkopuolelle jäävien luottotyyppien merkitys ole aivan vähäinen erityisesti maksuajan ja palveluntarjoajan itsensä myöntämien luottojen kohdalla.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Omien tietojen oikeellisuus kannattaa tarkastaa ennen lainanhakua positiivisesta luottotietorekisteristä
Suomalaisten luotot jo lähes kerättynä – positiivinen luottotietorekisteri käyttöön huhtikuussa
Positiivinen luottotietorekisteri käyttöön huhtikuussa – ylivelkaantumisen torjuntaa helpottaisi, jos pankki voisi omatoimisesti tarkastaa asiakkaan tiedot
Pankkeja ei pidä laittaa maksamaan asunto-osakeyhtiöiden lainaraportoinnista
