Vakuutustutkinnalla ei haeta säästöjä vaan etsitään totuutta – hinnan petoksista maksavat rehelliset asiakkaat

Vakuutustutkinta ja petosten torjunta on yhtiöiden velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan. Kuva: Shutterstock
  • Vakuutustutkinta ja petosten torjunta on yhtiöiden velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan.
  • Hinnan petoksella saaduista vakuutuskorvauksista maksavat rehelliset vakuutusasiakkaat nousevien maksujen muodossa.
  • Velvoite vakuutuspetosten tutkintaan on kirjattu myös hyvän vakuutustavan ohjeisiin.

Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijät tekevät yhteistyötä epäselvien vahinkoilmoitusten käsittelyssä. Osa korvaushakemuksista päätyy myös vakuutustutkijan pöydälle. Vakuutustutkija selvittää, mitä on tapahtunut ja onko kyse vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

”Vakuutustutkinnan tarkoitus on selvittää totuus, mitä oikeasti on tapahtunut, olipa lopputulos vakuutusyhtiön kannalta mikä hyvänsä. Selvittäminen on vakuutusyhtiöiden velvollisuus rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan – huijaukset lankeavat loppukädessä heidän maksettavikseen”, muistuttaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Suomalaisissa vakuutusyhtiöissä työskentelee nelisenkymmentä vakuutustutkijaa. He tutkivat kaikkein räikeimpiä tapauksia. Arkipäiväisestä vakuutuspetosten torjunnasta vastaavat kaikki vakuutusyhtiön työntekijät, kuten myyjät, asiantuntijat ja vahinkokäsittelijät.

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei tilastoida, paljonko vakuutuspetosten tutkinta säästää yhtiön ja samalla vakuutuksenottajien rahoja. Koko alan kannalta kyse on vähintään miljoonista, todennäköisesti kymmenistä miljoonista euroista vuosittain.

Tutkinnan tavoitteena on torjua vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta, tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa ja saattaa mahdollinen rikoksentekijä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kyse on myös yhtiöiden yhteiskuntavastuusta.

Vakuutuslainsäädäntöön pohjautuvissa Hyvän vakuutustavan ja vakuutustoiminnan yleisissä periaatteissa linjataan, miten vakuutustutkintaa tehdään. Periaatteissa todetaan, että vakuutuksenottajien tulee voida luottaa siihen, että yhtiöt torjuvat ja tutkivat petosrikoksia ja muita väärinkäytöksiä sekä rajoittavat väärin perustein haettavista vakuutuskorvauksista vakuutuksenottajille aiheutuvaa vahinkoa.

”Vakuuttaminen perustuu yhteiseen riskin kantoon, ja petoksellisista vahinkoilmoituksista aiheutuvat perusteettomat korvaukset päätyvät kaikkien vakuutuksenottajien maksettavaksi. Siksi niiden tutkinta on vakuutusyhtiön velvollisuus asiakkaitaan kohtaan. Mikäli koetaan, että nykyinen lainsäädäntö tältä osin kaipaa tarkennusta, on asiaa pohdittava huolella ja otettava huomioon ongelman suuruus ja tutkinnan yleinen tarpeellisuus petosten ehkäisyssä”, Saxholm korostaa.

Vuosittain vakuutustutkinnassa on noin 2000 epäselvää vahinkoa. Vakuutusrikollisuuden selvittämisessä käytetään apuna myös vakuutusyhtiöiden yhteistä vahinkorekisteriä, mihin on rekisteröity suuri osa vakuutuksenottajien vahingoista. Vahinkorekisterin tarkoituksena on muun muassa estää korvausten hakeminen väärin perustein useammasta yhtiöstä.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan