Suomalaiset suhtautuvat melko skeptisesti julkisten terveyspalveluiden riittävyyteen nyt ja tulevaisuudessa. Finanssialan Keskusliiton (FK) teettämän tuoreen Vakuutustutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista uskoo joutuvansa yhä enemmän itse kustantamaan sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja että vanhuuden hoivapalveluja esimerkiksi oman vakuutuksen turvin.
Tulos oli samankaltainen myös kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa. Soteen liittyvään valinnanvapauteen kansa suhtautuu varsin myönteisesti. Vastaajista 71 prosenttia pitää sitä hyvänä asiana.
Kannatusta saa myös henkivakuutuskorvausten verohuojennuksen säilyttäminen. Noin 70 prosenttia vastaajista kannattaa väitettä, että yhteiskunnan on tuettava perheiden varautumista perheenhuoltajan mahdolliseen kuolemaan säilyttämällä kuolemanvaraturvaan liittyvän korvauksen osittainen verovapaus. Lisäksi 57 prosenttia vastaajista allekirjoittaa täysin tai osin väitteen, että perheenhuoltajan kuolemaan on välttämätöntä varautua henkivakuutuksella. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jossa kuolemantapauksessa maksettavan henkivakuutuskorvauksen 35 000 euron verovapaa osa poistettaisiin osana perintö- ja lahjaverolain muutosta.
Vakuutustutkimuksen mukaan vapaaehtoisia vakuutuksia pidetään ylipäätään välttämättöminä lakisääteisen sosiaaliturvan täydentämiseksi. Tätä mieltä on yli 70 prosenttia vastaajista.
Vain noin kolmannes Vakuutustutkimuksen vastaajista uskoo lakisääteisen eläketurvan takaavan riittävän toimeentulon vanhuudessa. Lisäksi vain viidennes ajattelee pystyvänsä hankkimaan kaikki tarvitsemansa palvelut lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi, jolloin esimerkiksi hoivapalveluiden tarve kasvaa merkittävästi.
Kolme neljäsosaa vastaajista onkin sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Varautumisen tulee kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen. Neljä viidestä vastaajasta on sitä mieltä, että omistusasunnon tai muun varallisuuden ei tulisi jatkossakaan korottaa kunnallisten hoivapalvelujen asiakasmaksuja. Nykyisin maksuja korottavat vain tulot.
Kauppi: Täydentävälle turvalle suuri tilaus
FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan tutkimustulokset kertovat entistä selkeämmin, että hyvinvointipalvelujen rahoitus kaipaa kipeästi uudistumista. ”Täydentävälle turvalle on tilausta entistä enemmän, kun julkiset varat eivät enää jatkossa riitä ylläpitämään nykyisentasoisia palveluja.”
Kauppi huomauttaa, että Vakuutustutkimuksen tuloksista voi selvästi aistia, että kansa olisi myös halukas kohentamaan omaa varautumistaan. ”Tähän pitäisi kansalaisia kannustaa pitkäjänteisellä politiikalla. Varaakin on, sillä suomalaisten elintaso on reilussa viidessäkymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut.”
”Meillä on poukkoilevalla politiikalla heikennetty mahdollisuutta täydentää lakisääteistä eläketurvaa, vaikka sille olisi nyt tarvetta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen uusmyynti on lähes tapettu lukuisilla verotukseen liittyvillä muutoksilla. Yksi ratkaisu olisi kertamaksulla ostettava eläkevakuutus, joka antaisi täydentävää tulovirtaa eläke- ja vanhuusaikaan. Kertamaksuisen eläkevakuutuksen rankaiseva verokohtelu pitäisikin selvittää pikimmiten, kuten hallitusohjelmassa on luvattu”, Kauppi toteaa.
Vakuutustutkimus on seurantatutkimus, jolla on tutkittu suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Tutkimuksen on toteuttanut IROResearch Oy. Tutkimus tehtiin internetissä IRONetPanelissa 7.-18.9. Vastaajia oli 1000, joten otos on valtakunnallisesti edustava.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten näkemyksiä muun muassa:
- vakuutuksista ja vakuutusyhtiöistä
- korvausmenettelystä
- vakuutusasioiden hoidosta
- riskitietoisuudesta
- lakisääteisen sosiaaliturvan riittävyydestä
- yhteiskunnan ja yksilön vastuunjaosta sekä
- vapaaehtoisten vakuutusten käytöstä
