Omaehtoisen varautumisen vanhuuteen pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Tätä mieltä on kolme neljästä suomalaisesta Finanssialan Keskusliiton (FK) vakuutustutkimuksessa. Kansalaiset uskovat myös oman kustannusvastuun lisääntyvän terveyspalveluissa ja vanhuuden hoivassa.
FK:n vakuutustutkimukseen haastateltiin huhtikuussa tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista. Vain 41 prosenttia vastaajista uskoo lakisääteisen eläketurvan takaavan riittävän toimeentulon vanhuudessa. Lisäksi vain viidennes vastaajista uskoo pystyvänsä hankkimaan kaikki tarvitsemansa palvelut lakisääteisen eläkkeen turvin, jos elää yli 80-vuotiaaksi. Kansalaiset ovat vahvasti myös sitä mieltä, että omistusasunto tai muu varallisuus ei saisi jatkossakaan korottaa kunnallisten hoivapalveluiden asiakasmaksuja. Vastaajista 78 prosenttia vastasi kieltävästi tätä koskeneeseen kysymykseen. Tällaista vaihtoehtoa väläyteltiin taannoin muun muassa hallituksen rakennepoliittisissa linjauksissa.
Tällä hetkellä tyypillisin keino täydentää eläkeajan toimeentuloa on hankkia oma tai sijoitusasunto. Vastaajista 45 prosenttia kertoo varautuneensa tai aikovansa varautua eläkeaikaan hankkimalla asunnon. Muita varautumistapoja ovat muun muassa säästäminen pankkitilille (36 %) ja sijoittaminen osakkeisiin tai rahastoihin (35 %). Ansiotyötä eläkkeellä tekee tai aikoo tehdä 18 prosenttia kansalaisista.
Entistä useampi (80 %) vastaaja pitää vapaaehtoisia vakuutuksia välttämättöminä sosiaaliturvan täydentämiseksi. Määrä on kasvanut selvästi aikaisemmasta, kaksi vuota sitten tehdystä tutkimuksesta. Vastaavasti lakisääteistä sosiaaliturvaa taloudellisen hyvinvoinnin turvaajana erilaisissa riskitilanteissa ei pidetä kovinkaan vahvana. Parhaiten sen uskotaan turvaavan elinkustannuksia työkyvyttömyyden (24 %) ja pitkäaikaisen sairauden (21 %) sattuessa.
Kauppi: Verovaroin kustannettavat hyvinvointipalvelut määriteltävä nykyistä selkeämmin
FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan tutkimustulokset kertovat selvää kieltä siitä, että palvelujen rahoitusta on kehitettävä. ”Julkisen sektorin on taattava palvelujen perustaso. Maksukykyä omaavien kansalaisten on otettava nykyistä enemmän taloudellista vastuuta hyvinvointinsa rahoituksesta. Heille on tarjottava nykyistä paremmat mahdollisuudet täydentää julkisia palveluja omalla rahoituksella.”
”Nykyinen pitkäaikaissäästämistä koskeva lainsäädäntö on epäonnistunut ja tilalle tarvitaan kipeästi uusia vaihtoehtoja vanhuuteen varautumiseen. Suomesta puuttuu muun muassa mahdollisuus kertamaksulla rahoitettavaan vakuutukseen, jolla varallisuutta voidaan muuttaa elinikäiseksi eläkkeeksi. Esteenä on nykyinen tuloverolaki, joka rankaisee kertamaksuisia ja muita ei-verovähennyskelpoisia elinikäisiä eläkevakuutuksia kaksinkertaisella verotuksella. Tämä epäkohta pitäisi kiireesti korjata”, Kauppi sanoo.
Kaupin mukaan kansalaisille on kerrottava selkeästi siitä, mitä ja minkä tasoisia palveluja yhteiskunta tarjoaa jatkossa verovaroin ja mihin tarvitaan omaa varautumista.
”Tätä varten on laskettava palveluvastuuvelka, eli yhteiskunnan järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevien palveluiden arvo euroissa. Palveluvastuuvelan laskeminen on sisällytettävä sote-uudistuksen jatkotyöhön ja monikanavaisen rahoituksen purkamiseen.”
Vakuutustutkimuksen haastattelut on toteuttanut IROResearch Oy nettipaneelissaan. Tuhannen vastaajan otos on valtakunnallisesti edustava.
