Noin 90 prosenttia suomalaisista uskoo, että kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa yhä enemmän vastaamaan itse
terveyden- ja sairaanhoidon sekä vanhuuden hoivapalvelujen kustannuksista. Asia selviää Finanssialan Keskusliiton (FK) tuoreesta vakuutustutkimuksesta.
Suurimmiksi uhkiksi hyvinvoinnille koetaan pitkäaikainen sairaus ja tapaturmat sekä vastuu lähiomaisen hoivasta.
”Moni suomalainen toimii tänä päivänä omaishoitajana tai kantaa muuten merkittävässä määrin vastuuta läheistensä hoivasta. Tämä voi edellyttää poissaoloa palkkatyöstä, jolloin oman talouden resurssit pienenevät. Väestön ikääntyessä työssäkäyvien hoivavastuu todennäköisesti vain lisääntyy”, toteaa FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
”Vakuutustutkimuksessa vain 28 prosenttia vastaajista uskoo sosiaaliturvan antavan riittävää turvaa vanhuusiän hoivassa. Palvelujen rahoitusta tulisikin kehittää siihen suuntaan, että kansalaisilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet täydentää julkisia palveluita omalla rahoituksella.”
Tämä edellyttää Kaupin mukaan sitä, että valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen keskinäistä vastuuta hyvinvoinnista selkeytetään ja että kansalaisille kerrotaan nykyistä paremmin, millaisia palveluita julkisen sektorin on mahdollista tulevaisuudessa tarjota.
Korvausmenettelyyn ollaan tyytyväisiä
Valtaosa vakuutustutkimuksen vastaajista oli tyytyväisiä vakuutusyhtiöiden korvausmenettelyyn. Asiaa kysyttiin tutkimuksessa sellaisilta henkilöiltä, jotka vuoden sisällä olivat hakeneet korvausta sattuneesta vahingosta.
Vastaajista 88 prosenttia piti saamaansa korvausta vakuutusehtojen mukaisena ja 82 prosentin mielestä se vastasi sattunutta vahinkoa. Myös korvauskäsittelyn nopeuteen oltiin tyytyväisiä. Vastaajista 87 prosenttia koki saaneensa vahinkotilanteessa hyvää ja nopeaa palvelua.
Vakuutustutkimuksen toteutti FK:n toimeksiannosta Taloustutkimus. Tutkimuksessa haastateltiin henkilökohtaisesti yli tuhatta 15 – 79 –vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia esiteltiin tänään FK:n vuotuisessa Miljoona korvattua vahinkoa –infossa, jossa kerrottiin myös vuotovahinkojen roimasta kasvusta.
Vuotovahingoista korvauksia puoli miljoonaa euroa päivässä
Vakuutusyhtiöt korvasivat viime vuonna vuotovahinkoja yhteensä 162 miljoonaa euroa, eli lähes puoli miljoonaa euroa päivässä. Yhä suurempi osa koti- ja kiinteistövakuutuksista maksettavista korvauksista kohdistuu vuotovahinkoihin.
Johtava asiantuntija Petri Mero kertoo, että vuotavista putkista on tullut kansallinen vitsaus.
”Kun vakuutusten ikävähennykset ja omavastuut otetaan huomioon, nousevat vahinkojen todelliset kustannukset huomattavasti suuremmiksi kuin vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset. Tätä nykyä Suomessa tehdään noin 10 000 putkiremonttia vuodessa, mutta tarve tulee seuraavina vuosikymmeninä olemaan kaksin – kolminkertainen”, Mero arvio.
Käyttövesi- ja viemäriputkien ohella vuotovahinkoja aiheuttavat myös astian- ja pyykinpesukoneet. Mero muistuttaakin, että kodinkoneiden toimintaa tulee valvoa.
”Hyvä nyrkkisääntö on, että pesukoneen poistoletku on hyvä vaihtaa kymmenen vuoden iässä. Koneen vaihto puolestaan on suositeltavaa 15 vuoden välein. Vuotokaukaloilla ja kosteusvaroittimilla voi ehkäistä vahinkojen syntyä, mutta tärkeintä on, että sulkuventtiili on aina kiinni, kun pesukonetta ei käytetä.”
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi
Johtava asiantuntija Petri Mero, puh. 020 793 4232
Viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274
