- Vakuutusyhtiöillä oli vuonna 2022 tutkinnassa yhteensä 2 500 epäselviin vahinkoihin liittyvää asiakokonaisuutta.
- Vakuutustutkijoiden tehtävänä on epäselvissä tapauksissa selvittää, onko vakuutuksen ottaja toiminut vahinkoa edeltävänä aikana oikein. Tutkinnoissa ilmenee monesti myös korvausta puoltavia seikkoja.
- Tutkinnassa olleiden tapausten rahallinen arvo oli noin 147 miljoonaa euroa.
- Valtaosa epäselvistä, lavastetuista tai keksityistä vahingoista oli esinevahinkoja.
- Vakuutuspetos on rikos. Jos siitä jää kiinni, se voi vaikeuttaa vapaaehtoisen vakuutuksen saamista tulevaisuudessa.
- Vakuutuspetoksista laskun maksavat rehelliset asiakkaat.
Lukujen valossa epäselvien vahinkojen määrä näyttää lisääntyneen vuonna 2022. Vakuutusyhtiöillä oli tutkinnassa viime vuonna noin 2 500 epäselvää vahinkoa tai epäiltyyn vakuutuspetokseen liittyvää tapausta. Niiden rahallinen arvo oli noin 147 miljoonaa euroa, joista 119 miljoonaa oli esinevahinkoja. Henkilövahinkoja oli 12 miljoonan euron arvosta. Yleensä tutkittavia tapauksia on ollut vuosittain noin 2 000.
Kyse ei välttämättä ole petoksista vaan tapauksista, jotka vakuutusyhtiö on syystä tai toisesta ottanut tutkintaansa.
”Esimerkiksi isot yritysvahingot, kuten tulipalot, menevät lähes automaattisesti vakuutusyhtiön tutkintaan, koska korvaussummat ovat niin suuria ja vahinkoihin saattaa liittyä erilaisia korvaukseen vaikuttavia seikkoja, kuten yrityksen puutteellista omaa riskienhallintaa”, avaa Finanssiala ry:n johtaja Niko Saxholm.
Isossa osassa epäiltyjä vakuutuspetoksia dokumenteissa on ollut jotain hämärää. Saxholm kertoo, että erilaisten kuittien väärentäminen on viime vuosina lisääntynyt ja rikolliset ovat tulleet siinä yhä taitavammiksi.
”Tämän hetken ilmiöitä ovat esimerkiksi sairauskuluvakuutuksiin liittyvät petokset, joissa terveysvakuutuksista haetaan korvauksia tekaistuin perustein. Yhtiöt voivat kuitenkin varmistaa lääkärikäynnit hoitolaitoksista, joten petosyritykset päätyvät usein tutkintaan.”
Saxholm kertoo, että myös eläinvakuutuksissa yritetään tehdä petoksia samalla sapluunalla: eläinlääkärimaksut ovat viime vuosina nousseet, ja eläinlääkäriasemien ja vakuutusyhtiöiden tiedonvaihto ei suju yhtä jouhevasti kuin ihmisiä hoitavien hoitolaitosten.
Dokumenttien kirjavuudesta huolimatta kuittiväärennöksetkin pystytään usein selvittämään, ja petoksista tehdään rikosilmoitus. Vakuutuspetoksesta narahtaminen voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
”Kiinnijääminen voi viedä asiakkaan väärinkäytösrekisteriin, minkä jälkeen hän ei välttämättä enää saa vapaaehtoisia vakuutuksia. Niihin kuuluvat erilaisten henkilövakuutusten lisäksi esimerkiksi kotivakuutukset”, Saxholm muistuttaa.
Vakuutushuijari on rehellisten asiakkaiden taskuilla
Suomalaisten suhtautuminen vakuutuspetoksiin on vuosien mittaan jonkin verran tiukentunut. Finanssiala ry:n vuoden 2022 Vakuutustutkimuksen vastaajista 16 prosenttia kertoi tuntevansa vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. Vielä reilu vuosikymmen sitten näin sanoi neljännes vastaajista.
”Vakuuttaminen perustuu yhteiseen riskin kantoon, ja petoksellisista vahinkoilmoituksista aiheutuvat perusteettomat korvaukset päätyvät kaikkien vakuutuksenottajien maksettavaksi”, Saxholm muistuttaa.
Suurin osa vakuutusyhtiöiden asiakkaista on rehellisiä – sellaisia, joiden asiakkuudesta yhtiöt kilpailevat. Vakuutustutkinta ja petosten torjunta on yhtiöiden velvollisuus juuri näitä rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan, jotka muuten joutuvat maksamaan vakuutusmaksuissaan myös petoksella saadut korvaukset.
Suomessa ei tilastoida, paljonko petosten tutkinta säästää yhtiön ja samalla vakuutuksenottajien rahoja. Koko alan kannalta kyse on vähintään miljoonista, todennäköisesti kymmenistä miljoonista euroista vuosittain.
”Tutkinnan tavoitteena on torjua vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa petosrikollisuutta, tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa ja saattaa mahdollinen rikoksentekijä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Kyse on myös yhtiöiden yhteiskuntavastuusta”, Saxholm summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Huijausluvut osoittavat, että nuorison digitaidot ovat myytti
Pomon viesti saattaa olla tekaistu – toimitusjohtajahuijaus voi viedä pienyrityksen hautaan
Suurin osa suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset vähintään melko hyvin – yli neljännes välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa
Valtaosa meistä suomalaisista on joutunut huijausyrityksen kohteeksi
