Tavallisen kansalaisen kuva vakuutuslaitoksen korvaustoiminnasta ja vakuutuslääkärin roolista siinä on hajanainen. Erilliset käsitteet terveys ja työkyky hämmentävät. Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun t yökyvyttömyysasioissa . Muun muassa tämän asian varmistamiseen tarvitaan vakuutuslääkäriä.
Vakuutuslääkärin roolista keskusteltiin 29.11. kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa, jonka järjestivät yhteistyössä Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus, Työeläkevakuuttajat Tela ja Vakuutuskeskus. Tilaisuudessa pureuduttiin etuus- ja korvausjärjestelmän kipukohtiin. Tavoitteena oli rakentaa vuoropuhelua sekä tuoda esiin eri toimijoiden näkökulmia etuuksien myöntämisen menettelyihin ja vakuutuslääkäreiden rooliin viime hallituskaudella tehtyjen uudistusten pohjalta.
Tilaisuudessa puhunut Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki muistutti, että hoitavan lääkäri tehtävä on haastatella, tutkia, todeta ja dokumentoida sairaudet ja vammat sekä niiden aiheuttamat toiminnalliset rajoitukset. ”Hoitava lääkäri ei yleensä ole vakuutusehtojen asiantuntija eikä potilaan asianajaja. Siksi hoitavan lääkärin ei pidä luvata potilaalle eläkettä, korvausta tai muuta etuutta.”
Vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Janne Leinonen puolestaan korosti, että vakuutuslääkäri ei tee diagnooseja eikä myöskään kumoa niitä. Työkyvyn arviointi on monitieteellinen asia.
Vakuutuslaitoksissa työkyvyttömyyspäätösten tekoon osallistuu vakuutuslääkärien ohella monta muuta asiantuntijaa, kuten ratkaisu- ja kuntoutusasiantuntijoita sekä juristeja. Vakuutuslääkärin tehtävänä on arvioida, täyttävätkö potilasta koskevat lääketieteelliset löydökset lain mukaan työkyvyttömyyseläkkeen tai korvauksen kriteerit.
Osastopäällikkö Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutti, että vakuutuslääkärijärjestelmää on jo parannettu. Etuuslakeihin lisättiin vuonna 2014 säännökset päätösten paremmasta perustelemisesta. Samalla luotiin kansalaisille tarkoitettu sivusto vakuutuskorvaukset.fi, josta löytyy helposti ymmärrettävää tietoa etuuksien ja korvausten hakijoille. Antilan mukaan nyt voisi olla sopiva aika kehitystyön jatkolle.
Kansalaiselle lääkäri on lääkäri
Paneelikeskustelussa kansanedustaja Jari Ronkainen (ps) totesi, että tavallisen kansalaisen on etuuden- tai korvauksenhakijana vaikea ymmärtää päätöksen perustana olevaa syy-seuraussuhdetta. Samoin kansalaiselle lääkäri tarkoittaa aina henkilöä, joka tutkii ja hoitaa hänen sairauttaan. ”Suurin ongelma on hakuprosessien pitkittyminen. Löysässä hirressä joutuu roikkumaan vuosikausia. Nopea reagointi yksittäisen ihmisen asiaan olisi tarpeen”, Ronkainen sanoo.
Vakuutuslääkäri-nimikkeestä keskusteltiin tilaisuudessa paljon. Osanottajista suurimman osan mielestä nimike antaa väärän kuvan vakuutuslääkärin työstä ja roolista. Paras vaihtoehto vakuutuslääkärille olisi lääketieteellinen asiantuntija, jollaiseksi vakuutuslääkäriä virallisesti kutsutaankin.
Joka vuosi Suomessa noin 20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle ja yli 40 000 saa korvausta tai eläkettä vakavan tapaturman tai liikennevahingon perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeitä ja korvauksia maksetaan vuosittain yhteensä noin 3 miljardia euroa.
Syksyn mittaan on keskusteltu paljon vakuutuslääkäreistä ja heidän roolistaan työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden sekä muiden etuuksien myöntämisessä. Asiaan liittyen eduskunnalle on tehty myös kaksi lakialoitetta, joissa esitetään muun muassa, että vakuutuslääkärin tulisi vahvistaa kannanottonsa kunnian ja omantunnon kautta.
Infografiikkaa vakuutuslääkäreistä
Telan uutinen: Vakuutuslääkäri ei hoida sairautta, vaan arvioi oikeutta laissa mainittuun etuuteen