Vakuutusalan tutkimukselle neljän vuoden rahoitus Akatemialta: Miten digitalisaatio muokkaa riskin ja vastuun jakamista?

Tampereen yliopiston sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen on saanut Suomen Akatemialta rahoituksen vakuutusalaa koskevalle tutkimushankkeelleen. Lehtonen tutkii vakuuttamista keskeisenä infrastruktuurina nykyelämänmuodon taustalla ja sitä, miten digitalisaatio ja uudet teknologiat muokkaavat riskin ja vastuun jakamista. Lehtonen tarkastelee vakuutusta teknologiana, jonka avulla kollektiivisesti varaudutaan uhkiin sekä jaetaan riskejä ja vastuuta. 

”Vakuutus on lähes kaiken arkisen toiminnan pohjalla: jotta lentokone voi lentää, kirurgi leikata ja kauppa myydä tavaraa, tarvitaan taustalle vakuutus, joka tasaa toimintaan liittyviä riskejä”, Lehtonen sanoo.

Lehtonen tarkastelee tutkimuksessaan vakuutusta ja vakuuttamista sosiologisista lähtökohdista. Usein vakuutusta koskeva tutkimus käsittelee taloutta tai analysoi erilaisia riskilaskelmia. Lehtosen tutkimus tarkastelee ennen kaikkea ihmisten yhteenliittymiä.

”Vakuutustoiminnan ytimessä on muodostaa ihmisjoukko, pooli, joka haluaa turvautua samalta riskiltä. Miten nämä poolit muodostuvat ja miten vakuutusalan digitalisaatio mullistaa niitä?”

Henki-, auto- ilmasto- ja kybervakuutukset

Lehtosen tutkimushankkeessa on neljä alaprojektia, joissa tutkitaan perinteistä henkivakuutusta ja autovakuutusta sekä uudempaa perua olevaa ilmastonmuutokseen liittyvää (jälleen)vakuutusta ja kybervakuutusta. Näiden yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkitaan erityisesti digitalisaation vinkkelistä.

”Näissä vakuutuslajeissa on kiinnostavaa, kuinka henki- ja autovakuuttamisessa yhtiöillä on dataa pitkältä ajalta, ja trendit ovat melko helposti ennakoitavia. Sen sijaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen tai kyberuhkien vakuuttamisessa riskit muuttuvat nopeasti. Kysymyksen keskiöön nousee, mistä saadaan relevantti data, jolla arvioida riskejä.”

Luonnonkatastrofit aiheuttivat vuonna 2022 maailmanlaajuisesti 125 miljardin dollarin vakuutetut vahingot. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä ja niiden aiheuttamia tuhoja entisestään.

”Monet jälleenvakuutusyhtiöt eli vakuutusyhtiöiden vakuutusyhtiöt ovat tuoneet esiin, että ilmastokriisille täytyy tehdä jotain globaalisti. Kasvavat riskit aiheuttavat sen, että joistakin kohteista tulee vakuutuskelvottomia”, Lehtonen sanoo.

Tietoturvauhkia varten varaudutaan kybervakuutuksilla. Lehtonen muistuttaa, että digitalisaation lupaus on nopeuttaa ja sujuvoittaa toimintaa, mutta samalla se tuottaa uuden haavoittuvuuden, sen että kerätty data joutuu vääriin käsiin.

”Vakuutusmielessä haavoittuvuus on bisnesmahdollisuus. Vakuutusala muuntaa riskin tuotteeksi, jonka voi ostaa ja siten hallita riskiä.”

Pankit ovat tietyllä tapaa itsestään selvä kohde kyberhyökkääjille, koska rahaliikenne luonnollisesti houkuttaa rikollisia. Sekä vakuutusyhtiöiden että erilaisten julkishallinnon toimijoiden hallussa on kuitenkin valtava määrä dataa, joka voi olla rikollisille hyvinkin arvokasta.

”Mikä on ihmiselle uhka, on vakuutuslaitokselle mahdollisuus, mutta jos se ei ole vakuutuslaitoksenkaan hallinnassa muuttuu se uhaksi myös vakuuttajalle”, Lehtonen summaa.