Tavanomaisten vakuutusten ottajilta ei tarvitse jatkossakaan kysyä kategorisesti poliittisesta vaikutusvallasta. Eduskunnan hallintovaliokunta hyväksyi torstaina 18.5. mietinnön neljännen rahanpesudirektiivin kansallisesta voimaansaattamisesta rahanpesulailla. Hallintovaliokunta, kuten aiemmin myös talousvaliokunta, totesi vahinkovakuutuksen olevan suurelta osin vähäisen rahanpesuriskin toimintaa.
EU-sääntelystä poiketen hallitus esitti alun perin, että kysymys poliittisesta vaikutusvallasta pitäisi jatkossa esittää pankki- ja henkivakuutusasiakkaiden lisäksi aina myös vahinkovakuutusyhtiöiden asiakkaille. Hallintovaliokunta esittää ratkaisunaan, että vahinkovakuutusyhtiöt voivat oman riskiarvionsa perusteella arvioida, liittyykö asiakassuhteeseen tai liiketoimeen tavanomaista suurempi rahanpesun tai terrorismin rahoituksen riski. Valiokunnan mukaan tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, jos toisessa valtiossa asuva henkilö ottaa vakuutuksen Suomessa sijaitsevalle arvokkaalle kiinteistölle tai asunnolle.
Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna on tyytyväinen hallintovaliokunnan linjaukseen.
”Suomalainen finanssiala on vahvasti sitoutunut rahanpesun, terrorismin rahoituksen sekä harmaan talouden torjuntaan. Pankeille ja vakuutusyhtiöille on tullut tähän tärkeään työhön liittyviä velvoitteita viime vuosina runsaasti. On tärkeää keskittää voimavarat toimiin, joilla aidosti voidaan estää rahanpesu ja muu vastaava rikollinen toiminta eikä tuhlata niitä epäolennaisuuksiin.”
Kaikille vakuutuksenottajille tehtävät utelut poliittisesta vaikutusvallasta tavallisten vakuutusten yhteydessä olisi Mika Linnan mielestä todennäköisesti koettu asiakkaiden keskuudessa simputuksena ja huonona asiakaspalveluna.
”Kysymys olisi pitänyt tehdä kaikille koti-, liikenne-, lemmikki- ja matkavakuutusten ottajille. Tämä olisi koskettanut kaikkia Suomen kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä. Kysymys olisi pitänyt esittää uusien vakuutusasiakkaiden lisäksi myös kaikille nykyisille, lähes 20 miljoonan vahinkovakuutuksen ottajalle”, Linna toteaa.
Eduskunnan täysistunto aloittaa mietinnön käsittelyn tiistaina 23.5.