- Suomen finanssisektori on selvinnyt alkuvuodesta hyvin huolimatta vaikeasta suhdannetilanteesta, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva).
- Pankkisektorin vakavaraisuus pysyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla vahvana.
- Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla.
- Sektoreiden tarkat tunnusluvut uutisen lopussa.
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on pysynyt vahvana, vaikka vaisu talouskehitys ja geopoliittiset jännitteet ovat pitäneet riskit korkeina. Asiasta kertoo Finanssivalvonta (Fiva).
Muutaman vuoden heikon talouskehityksen jälkeen näkymät ovat Fivan mukaan paranemassa. Suhdannetilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen heikko, mikä näkyy työttömyyden, lomautusten ja konkurssien määrän kasvuna. Toimintaympäristön riskejä kasvattaa myös kireä geopoliittinen tilanne.
Sekä vakuutus- että pankkisektoreilla vakavaraisuudet ovat vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta pysyneet hyvällä tasolla. Pankkien järjestämättömissä luotoissa on alkuvuonna ollut kasvua, mutta sekä kotitalous- että yritysluotoissa osuudet ovat edelleen Euroopan matalimpien joukossa.
Baselin uudet vaatimukset voimaan vuoden 2025 alussa
Niin sanottu Basel III -sääntelykokonaisuus uudistaa pankkilainsäädäntöä vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta pankkisääntelyn ja valvonnan keinoin, jotta vuoden 2008 kaltaiset finanssikriisit pystytään ehkäisemään.
Fivan mukaan uudistus vaikuttaa suomalaispankkeihin vain vähän, sillä pankkien vakavaraisuus on niin hyvällä tasolla, että vaatimukset täyttyvät ilman lisävaroja. Tätä tukee myös suomalaispankkien hyvä kannattavuus. Vaikutuksia viivyttävät pitkät siirtymäajat: kokonaisvaikutukset näkyvät kunnolla vasta vuonna 2033.
Huolimatta siitä, että vaikutukset suomalaispankkeihin eivät Fivan laskelmien mukaan ole kovin suuria, Basel III -neuvottelut osoittivat merkittäviä ongelmia EU-lainsäädäntöprosessissa.
”Suomen kansallisia erityispiirteitä ei sääntelyssä otettu riittävässä määrin huomioon, vaikka ne olisivat olleet Baselin säädösten mukaan joko suoraan käytettävissä olevia vaihtoehtoja tai ainakin säädösten tavoitteiden mukaisia. Lopputuloksena on monimutkainen kokonaisuus, joka istuu monessa kohtaa huonosti ympäröivään yhteiskuntaan”, toteaa Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.
Salmi pohtii, että sääntelyuudistuksen vaikutukset eivät niinkään kohdistu pankkien vakavaraisuuspääoman riittävyyteen vaan muodostavat ongelmia yhteiskunnan toimintojen rahoittamisessa rahoituksen hakijan kannalta.
Sääntelyn vuoksi tiettyjä lainoja jouduttaneen käsittelemään korkeampiriskisinä kuin ne todellisuudessa ovat, vaikka muun muassa eduskunta nimenomaisesti edellytti tämäntyyppisten vaikutusten minimointia Suomen EU-neuvottelukannoista päättäessään. Osa näistä vaikutuksia minimoivista seikoista on tällä hetkellä EU-viranomaisten säädeltävänä ja osa kotimaisten viranomaisten päätösvallassa.
”On erittäin tärkeää, että kotimaiset viranomaiset toimisivat eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti ja pyrkisivät lieventämään sääntelyn kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen. Tämä olisi perusteltua etenkin, kun näiden lievennyksien ei voida olennaisesti nähdä vaikuttavan pankkien kriisinsietokykyyn tai talouden vakauteen”, Salmi toteaa.
Sektorin tunnusluvut kesäkuun lopussa 2024
- Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 19,1 prosenttia (12/2023: 18,3 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde oli 23,1 prosenttia (12/2023: 22,1 %).
- Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste oli 128,5 prosenttia (12/2023: 126,3 %).
- Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 233,8 prosenttia (12/2023: 234,6 %).
- Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 247,1 prosenttia (12/2023: 265,5 %).
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Suomalaispankki mukaan euriborpaneeliin – tuo ryhmään pohjoismaista edustusta
ASP-järjestelmä on hiomaton timantti, jota jalostamalla voitaisiin tavoitella suurempia päämääriä
Eri EU-säädöshankkeiden tavoitteet vetävät eri suuntiin – halutaanko piensijoittamista kannustaa, vai syleillä hengiltä?
ASP-lainan houkuttelevuus ja kilpailukyky eivät saa hävitä tavallisille asuntolainoille – nyt näin uhkaa käydä, jos ympäristöministeriön kaavailut toteutuvat
