Pankkien vakavaraisuussuhteet heikkenivät vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, kertoo Finanssivalvonta (Fiva). Heikkenemisen taustalla oli erityisesti markkinahintojen voimakas heilahtelu maaliskuun lopussa. Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila muistuttaa, että Suomen pankkisektori kohtasi koronaepidemian synnyttämän talouskriisin vakavaraisena ja on siksi voinut monella tapaa tulla asiakkaitaan vastaan kriisin aikana.
Euroopan keskuspankki antoi maaliskuussa sen suorassa valvonnassa oleville pankeille mahdollisuuden joustaa osasta lisäpääomavaatimuksia pandemian synnyttämän poikkeustilanteen vuoksi. Päätöksellä tuettiin pankkien kykyä myöntää luottoja. Lisäksi Fiva päätti laskea kansallisen päätöksenteon piirissä olevia lisäpääomavaatimuksia.
Pankkisektorin omien varojen ylijäämä kasvoi lisäpääomavaatimusten laskun myötä. Fiva arvioi, että päätökset lisäsivät Suomen pankkisektorin laskennallista luotonantokapasiteettia suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille kokonaisuudessaan noin 30 miljardia euroa.
”Lisäpääomavaatimuksiin tehtyjen helpotusten vaikuttavuutta heikentää se, että toimenpiteiden kestolle ei ole asetettu aikarajaa. Jos pankeilla ei ole varmuutta siitä, miten kauan ne ovat voimassa, helpotusten tuomaa liikkumatilaa ei voida hyödyntää täysimääräisesti luotonannossa”, Mattila painottaa.