Vahinkovakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain vahinkoja reilun kahden miljardin euron edestä. Tänä vuonna korvauksia on maksettu jo reilusti yli miljoona kertaa. Talouden taantuman vaikutukset vahinkovakuutusyhtiöiden toiminnassa näkyvät lähinnä sijoitusten tuottojen ja arvojen alenemisena. Viime vuonna sijoitusten tuottotaso oli heikko, mutta nyt sijoitusten arvot näyttävät jälleen lähteneen pieneen kasvuun.
”Reaalitalouden muutos ja talouden aktiivisuuden hidastuminen iskevät vahinkovakuuttamisessa erityisesti yritysvakuutuksiin. Pientä hidastumista voi havaita mm. lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja kuljetusvakuutusten maksutulon kehityksessä. Koko vahinkovakuutuksen maksutulon kehitys on kuitenkin edelleen viime vuoden tasolla. Viime laman ajoilta tiedämme myös odottaa, että yksityistalouksien vahingot lisääntyvät. Syynä tähän on muun muassa se, että ihmiset ovat aiempaa enemmän kotona. Lisäksi korvauksia haetaan nyt aikaisempaa enemmän myös pienistä vahingoista”, Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia–Noora Kauppi sanoo.
Vuotovahinkojen määrä lisääntyy
Vakuutusyhtiöiden korvaamien vuotovahinkojen määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Myös vahinkojen keskimääräinen korvaussumma kasvaa erityisesti kotitalouksissa. Viime vuonna vakuutusyhtiöt korvasivat yli 33 600 vuotovahinkoa, joista korvauksia maksettiin noin 135 miljoonaa euroa.
Finanssialan Keskusliiton tuoreen vuotovahinkotutkimuksen mukaan erityisesti 1960 – 1970 –luvuilla rakennettujen taloyhtiöiden putkistoissa on paljon ongelmia. Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen kertoo, että viemärien tukkeutuminen on tänä päivänä kerrostaloyhtiöissä hyvin yleistä.
”Vahinkotilastojen valossa taloyhtiöiden putkistosaneerauksia pitäisi valmistella ja toteuttaa nyt kiihtyvällä tahdilla. Huonoimmassa kunnossa ovat 30 – 40 vuotta sitten rakennettujen talojen putkiverkostot. Erityinen ongelma ovat putkitöissä ilmenneet rakennusvirheet. Yllättäen rakennusvirheet ja huonon työn jälki näkyvät myös uusissa, 2000-luvulla rakennetuissa taloissa”, Pekurinen toteaa.
Vuotovahinkotutkimuksesta käy ilmi, että 15 prosenttia vesivahingoista saa alkunsa astianpesukoneista. Seppo Pekurinen muistuttaakin, että kodeissa voidaan tehdä paljon vahinkojen ehkäisemiseksi. Pesukoneita ei tule käyttää valvomatta, hana tulee aina käytön jälkeen sulkea ja letkujen kunto pitää tarkistaa säännöllisesti. Myös pesukoneen alle asennettava vuotoallas tai vuotovahti kertoo nopeasti, jos jotain on vialla.
Finanssialan Keskusliiton vuotovahinkotutkimuksessa tutkittiin tarkoin vuosina 2007 – 2008 yli 2 000 vuotovahinkoa Uudenmaan ja Seinäjoen talousalueilla. Aikaisempi vastaava tutkimus on vuosilta 2002 – 2003.
Sähkö suurin syy yksityistalouksien suurpaloissa
Kotitalouksien suurpalovahingoista (yli 200 000 €) lähes puolet aiheutuu sähkölaitteista. Finanssialan Keskusliiton selvitysten mukaan sähkölaitteiden käytössä, huollossa ja asennuksissa on merkittäviä puutteita. Sähkölaitteet aiheuttavat myös tuotantolaitosten suurimmat euromääräiset palovahingot.
Johtaja Risto Karhunen kiinnittää huomiota myös Suomen palokuolemalukuihin. Viime vuonna tulipaloissa menehtyi yhteensä 107 ihmistä, vakavasti loukkaantuneita oli 59. Tänä vuonna paloissa on kuollut jo 64 ihmistä.
”Palokuolemien ehkäisyssä tehokkain keino on asuntojen varustaminen automaattisella sammutusjärjestelmällä. Asuntojen ns. sprinklaus säästää ihmishenkiä ja lisää erityisesti toimintakyvyltään alentuneiden ihmisten asumisturvallisuutta. Palokuolemien lisäksi sprinklerit vähentävät tulipaloista aiheutuvia vahinkoja ja kustannuksia”, Karhunen sanoo.
Finanssialan Keskusliiton tilastojen mukaan suurvahinkojen syyt saadaan selville aikaisempaa useammin. Karhusen mukaan pitkäaikainen yhteistyö poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa tuottaa nyt tulosta. Neljä viidestä vuonna 2008 sattuneesta suurvahingosta on tutkittu.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi
johtaja/vahingontorjunta ja turvallisuus Risto Karhunen, puh. 020 793 4234, gsm 0400 737 952
viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274, gsm 050 584 7339
