Miten puoluepolitiikkaan itsensä sotkeneet Talousguru-veteraanit valmistautuvat vaaleihin? Vuoden 2012 Talousguru Daniel Sazonov on ehdolla kokoomuksen listoilla. Vuoden 2003 Talousguru Joonas Rahkola taas työskentelee vaalikampanjoinnin kulisseissa SDP:n eduskuntaryhmän ekonomistina.
Rahkolan ja Sazonovin mukaan suomalaisnuorten talousosaaminen on jyrkästi jakautunut. On oikeasti aktiivinen joukko, joka on jo nuorena syvällä talouskiemuroissa ja hallitsee arjen talousasiat. Toisella puolella on se porukka, jolle kasaantuvat maksuhäiriöt ja pikavippivelat.
Erityisen ongelmallista on, että monet talousosaamisen kannalta keskeiset asiat tulevat esiin vasta lukiossa, pahimmillaan korkolaskuja opetellaan vasta pitkän matematiikan kurssilla. Tämä pudottaa kelkasta ison osan nuorista.
”Arjen taloushallinta on avainasia – ei kaikkien tarvitsekaan ymmärtää syvällisesti taloustieteen käsitteitä, mutta suurimmalle osalle tulee ennemmin tai myöhemmin eteen esimerkiksi asunto- tai autolaina-asiat. Silloin olisi syytä ymmärtää, mitä tarkoittaa esimerkiksi korkoprosentti”, Sazonov sanoo.
Ei liene epäselvää, kumpaan ryhmään Sazonov ja Rahkola lukioikäisinä kuuluivat. Sazonov kertoo Talousguru-kisan finaalivaiheessa syventäneensä osaamistaan lukemalla muun muassa valtiovarainministeriön talouskatsauksia.
”Oleellisinta on yleinen kiinnostus yhteiskunnan toimintaan. Kun seuraa mediaa ja yhteiskunnallista keskustelua, talousasiat painuvat ymmärrykseen siinä sivussa”, Rahkola sanoo.
Talousosaamista läpi opetussuunnitelman
Sazonovin mielestä talousosaamista tulisi lisätä lukio- ja erityisesti peruskouluopetuksessa useiden eri aineiden alle. Esimerkiksi korkolaskut sopisivat matematiikkaan, yleiset taloustaidot vaikkapa kotitalouteen. Varsinaiseen taloustiedon oppiaineeseen Sazonov suhtautuu varauksella.
”Olen viime viikkoina kiertänyt vaalipaneeleita, joissa on ehdotettu uudeksi oppiaineeksi milloin mitäkin tasa-arvotyöstä ilmasto-oppiin. Parempi olisi lisätä talousopetusta koko opetussuunnitelman tasolla.”
Rahkola muistuttaa, että talousongelmat eivät aina johdu tiedon puutteesta. Taloudellinen tilanne voi ajaa pikavippiin, vaikka tietäisi, ettei se ole kestävä vaihtoehto.
”Vaihtoehtoina voi olla pikavippi tai nälkä”, Rahkola toteaa.
Pikavipit ovat molempien mielestä yksi tärkeä tekijä suomalaisten velkaongelmissa. Ongelma on erityisesti raju markkinointi.
”Vaikka puolustankin vapaita markkinoita, pikavippikysymyksessä markkinoita voisi säädellä huomattavasti tiukemmin”, Sazonov toteaa.
”Ei rankaista eläkeyhtiöitä”
Finanssiala ry kysyi eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta eläketuottojen verotuksesta. Rahkolan ja Sazonovin puolueiden puheenjohtajien vastaukset menivät vastakkaisiin ääriin: Kokoomuksen Petteri Orpo oli täysin samaa mieltä väitteestä, että eläkeyhtiöiden osinkoja ei tule panna verolle, ettei eläkemaksuihin synny korotuspainetta. SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari oli väitteestä täysin eri mieltä.
Sazonov toteaa, että eläkemaksujen korottaminen voisi tehdä tyhjäksi kokoomuksen ajamat työn verotuksen alennukset. Eläkeyhtiöiden osinkoverotus olisi huono tapa hankkia valtiolle lisää verotuloja.
Rahkola allekirjoittaa puolueensa johdon näkemyksen ja lisää, että eläkemaksuihin syntyvä laskennallinen korotuspaine olisi verotuksen takia alle 0,05 prosenttiyksikköä.
”Tarkoitus on pyrkiä tasa-arvoon, ettei tiettyjä yhteisöjä olisi vapautettu verosta. Eniten lähdeveron tuottoa kertyisi ulkomaisilta rahastoilta. Tarkoitus ei ole rankaista suomalaisia eläkeyhtiöitä: jos olisi EU-oikeudellisesti pätevä tapa pitää eläkeyhtiöt verotuksen ulkopuolella, sitä mielellämme käyttäisimme”, Rahkola sanoo.
Sekä Rahkola että Sazonov kritisoivat kysymyksenasettelua turhan yksinkertaiseksi ja rajaavaksi.
”Veropolitiikka muistuttaa hieman ilmastopolitiikkaa. On hankala keskustella yhdestä pistemäisestä kysymyksestä, kun samaan aikaan vaikuttaa 17 eri muuttujaa”, Sazonov sanoo.