Vakuutusalan tulevaisuuteen katsovassa seminaarissa keskusteltiin tekoälystä ja uudesta teknologiasta sekä vastuullisuudesta ja eettisistä kysymyksistä.
Suomi on Euroopan kärkeä digitalisaatio- ja robotiikkakehityksessä ja käyttämisessä. Tämä käy ilmi Eurostatin tekemästä selvityksestä. Vakuutusala kulkee kehityksen kärjessä Suomessa.
Biohakkeri Teemu Arina availi visioita tulevaisuuden teknologiasta ja sen vaikutuksista ihmisten elämään. Korona-aika on vapauttanut ihmiset työntekopaikasta ja raivannut työpöydältä kaikki turhat tavarat. Se on myös pannut ihmiset muun muassa miettimään sitä, missä he haluavat asua ja miten he toivovat voivansa tehdä työtä tulevaisuudessa ja miten omaa työtä ja hyvinvointia voi seurata erilaisten teknisten laitteiden avulla.
“Jos työ on aina mukana, mikä silloin on etätyötä ja mikä lähityötä? Onko tuleva etätyö käynti toimistolla?”, Arina kysyy.
Digitalisaatio teki vakuutusvirkailijasta robotiikkajohtajan
Tekoälyn käyttö mahdollistaa isojen tietomassojen käsittelyn ja toimintojen automatisoinnin, mutta kehitys vaikuttaa väistämättä myös työelämään. Osa töistä häviää, kun kone hoitaa rutiinit. Toisaalta syntyy myös uusia ja mielekkäitä töitä, joita alan asiantuntijat tekevät.
Työ muuttuu vaativammaksi, kun kone tekee yksinkertaisemmat työtehtävät. Teknologisen kehityksen myötä työn sisällöt muuttuvat. “Omakin työnkuvani on muuttunut vakuutusvirkailijasta robotiikkajohtajaksi”, Head of Robotics Asko Mustonen kuvailee.
AI Trainer Miikka Hyvösen mielestä tekoälyn opettaminen ei vaadi koodaustaitoja, mutta sen sijaan hyviä matemaattisloogisia taitoja, asiakaspalvelutaustaa ja kielellisiä taitoja.
Mustonen täydentää, että paras asiakaspalvelukokemus syntyy tekoälyn ja tunneälyn yhdistelmällä.
Kyberturvallisuuteen on panostettava
Vaikka vakuutus- ja finanssialalla on Huoltovarmuuskeskuksen selvityksen mukaan parhaat kybervalmiudet, koneen tekemä työ ei ole täysin riskitöntä. Yhtiöiden pitää muun muassa turvata asiakkaiden ja työntekijöiden tiedot turvallisella ja eettisellä tavalla. Datan määrä lisääntyy koko ajan. Teknologinen kehitys ja valvonta juoksevat jatkuvasti kilpaa keskenään.
Finanssivalvonnan johtavan digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskasen mielestä tilanne ei ole helppo. “Tämä on jatkuvaa tasapainottelua mahdollisuuksien ja riskien välillä”, Heiskanen muistuttaa.
Ihmistä tarvitaan mustia joutsenia varten
Ihmisen ja teknologian kilpajuoksussa ihmisen rooli asiantuntijana korostuu. Ihminen ohjaa tekoälyn ja algoritmien toimintaa ja ajattelua. Vakuutusalan työssä tavoitellaan reiluutta, avoimuutta, ymmärrettävyyttä ja hyvää hallintoa, joille on olemassa periaatteet.
“Kun tapahtuu jotakin täysin odottamatonta eli mustaksi joutseneksi kutsuttu ilmiö, ihminen on koneeseen verrattuna vahvoilla – ainakin toistaiseksi”, Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari pohtii.
Vakuutusalan tulevaisuuteen katsova seminaari oli osa Vakuuttava työ 2030 -hanketta, jonka toteutuksesta vastaavat alan työehtosopimusosapuolet Ammattiliitto Pro ja Palvelualojen työnantajat Palta. Yhteistyökumppanina hankkeessa on mukana Finanssiala ry.
Hankkeelle on myönnetty rahoitusta valtakunnallisesta TYÖ2030-ohjelmasta, jolla tähdätään uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen sekä työhyvinvointiin.
Hanke jatkuu tämän vuoden ajan. Seuraavassa vaiheessa tarkastellaan osaamisen kehittämistä ja monimuotoisuutta.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Generatiivisen tekoälyn nopea kehitys yhdistää entistä vahvemmin finanssialan toimijat sekä alan opetusta tarjoavat oppilaitokset
Matka generatiivisen tekoälyn parissa on vasta alussa – tervetuloa webinaariin 3.6.2024
Generatiivinen tekoäly mullistaa työelämää sekä vaatii aivan uudenlaista osaamista
Finanssialalla suhtaudutaan generatiiviseen tekoälyyn positiivisesti, mutta nopea kehitys lisää tarvetta yhteiselle keskustelulle
