Uusia asuntoja tarvitaan lähivuosina paljon – asuntotuotantoa uhkaavat sääntely ja rakennusalan kehno tilanne

Rakennustyömaa
Asuntotarve keskittyy erityisesti kasvaville kaupunkiseuduille, kuten Helsinkiin ja Tampereelle. Kuva: Shutterstock
  • Uusia asuntoja tarvitaan edelleen jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana, selviää  VTT:n tutkimuksesta.
  • Asuntotarve keskittyy erityisesti kasvaville kaupunkiseuduille, kuten Helsinkiin ja Tampereelle.
  • Finanssiala muistuttaa, että asuntotarpeeseen vastatakseen rakennusliikkeiden on oltava rahoittajille luototuskelpoisia.
  • Uudisasuntotuotannon rahoittamista saattaa jarruttaa myös tuleva sääntely.
  • Valtion tukemaa asuntotuotannon Ara-järjestelmää on kehitettävä, jotta asuntotuotantotarvetta voitaisiin kattaa myös tuetun rakentamisen kautta.

Väestönkasvu ja kaupungistuminen pitävät tarpeen asuntotuotannolle korkealla tasolla. VTT:n raportin mukaan uusia asuntoja pitäisi rakentaa jopa yli 35 000 vuodessa seuraavien 20 vuoden aikana. Lähivuosina tarve on vielä suurempi, jopa yli 37 000 asuntoa.

Riittävä uudisasuntotuotanto on edellytys sille, että tarjonnan ja kysynnän tasapaino säilyy ja vältytään asuntohintojen voimakkailta liikkeiltä. Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila muistuttaa, että se tukisi koko talouden vakaata kehitystä.

”Keskeinen kysymys on, kykeneekö uudisasuntotarjonta reagoimaan joustavasti kysynnän muutoksiin. Parin viime vuoden aikana rakennusliikkeiden taloudellinen kunto on voimakkaasti polarisoitunut, kun asuntomarkkinoilla on ollut hiljaista ja uudisasuntokauppa liki pysähtynyt. Rakennusliikkeiden on oltava myös rahoittajien näkökulmasta luototuskelpoisia.”

Myös sääntelyllä on vahva vaikutus sekä rakennusalan että finanssialan toimintaan. Alat ovat tiiviissä symbioosissa keskenään: finanssiala rahoittaa rakennusprojekteja, ja rakennusala luo investointimahdollisuuksia finanssialalle. Uudisasuntotuotannon rahoittamista voivat entisestään vaikeuttaa RS-rakentamiseen vaikuttavat sääntelymuutokset, kuten RS-lainojen pääomavaateita kasvattava Basel III.

”Finanssiala ja Rakennusteollisuus RT ovat jo aiemmin tuoneet esille huolensa RS-järjestelmän kohtalosta. Kun Basel-säännösten toimeenpanosta pari vuotta sitten sovittiin EU-neuvotteluissa, Suomi ei valitettavasti kyennyt turvaamaan RS-rahoituksen nykyistä kohtelua pankkien vakavaraisuuslaskennassa, vaan sen sääntely todennäköisesti kiristyy merkittävästi”, Mattila sanoo.

Valtion tukeman asuntotuotannon Ara-järjestelmällä on oma roolinsa uudisasuntotuotannossa. Sen toimivuutta olisi tarvetta parantaa, jotta asuntotuotantotarvetta voitaisiin kattaa myös tuetun rakentamisen kautta.

”Järjestelmää on kehitettävä rohkeammin myös rahoittajia kuunnellen. Ehtoja tulisikin miettiä siltä kannalta, että rahoittajilla olisi kiinnostusta osallistua hankkeisiin. Tämä edellyttäisi muutoksia muun muassa lainanlyhennysohjelmiin ja korontarkistusmahdollisuuksiin.”

Asuntotuotantotarveselvityksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Kuntarahoitus ja Finanssiala.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan