Opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteluryhmän esityksessä lisätään jatkuvan oppimisen painoarvoa korkeakoulutuksen rahoituksessa. Ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen kohdistettu rahoitus kasvaa muutamia prosenttiyksiköitä. Nuo rahat tuovat helpotusta elinikäisen oppimisen tarpeeseen – lisää kuitenkin tarvittaisiin.
Työelämässä tarvitaan nyt uudistuvaa asennetta ja karttuvaa osaamista. Digitalisoituva työelämä tarvitsee taitoja, jotka seuraavat työn muutosta, ja oppiminen jatkuu tutkinnon jälkeen läpi koko työuran. On erinomaista, että valmisteluryhmäkin tämän tiedostaa ja kasvattaa jatkuvan oppimisen painoarvoa.
Jatkuvan oppimisen osuus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa kasvaisi esityksen mukaan viidestä prosentista yhdeksään. Yliopistoissa osuus kasvaisi kahdesta viiteen prosenttiin.
Tulevaisuuden osaajien ammattitaito varmistuu nivomalla koulutus ja työssä oppiminen joustavaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi osaamisensa päivittämisestä yksittäisillä opintokokonaisuuksilla tulee tehdä helppoa.
”Nykyajan työelämässä oppivelvollisuus päättyy vasta eläkeiässä. Koulutuksen on vastattava työelämän tarpeisiin ja mahdollistettava elinikäinen oppiminen,” sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Tarja Kallonen.
Tutkintojen rinnalle luotavat osaamiskokonaisuudet varmistaisivat paremman pohjan pitkille ja muuttuville työurille. Kallonen maalailee kuvaa moduulityyppisistä opintokokonaisuuksista, joilla esimerkiksi vuosikymmeniä sijoitusneuvojana työskennellyt juristi voisi pätevöityä digitaaliseen asiakaspalveluun.
”Aiemmin tehtyjen tutkintojen päälle tulee olla mahdollista täydentää osaamistaan. Tutkintojen rinnalle luotavat osaamiskokonaisuudet varmistaisivat paremman pohjan pitkille ja muuttuville työurille. Nyt julkistettu esitys vie tilannetta oikeaan suuntaan muttei tarpeeksi”, Kallonen toteaa.