- Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa osakkeiden ja muiden arvopapereiden selvitysaika on lyhentynyt yhteen päivään (T+1) 28.5. alkaen. Aiemmin selvitysaika oli kaupantekopäivän lisäksi kaksi pankkipäivää (T+2).
- Suomessa, EU:ssa ja Iso-Britanniassa sekä useilla muilla markkina-alueilla arvopaperikaupan selvityssykli on edelleen T+2, eli arvopaperikaupat selvitetään ja vahvistetaan kahden päivän kuluessa kaupankäyntipäivästä.
- Euroopassa kartoitetaan, voitaisiinko siellä siirtyä joko T+1 tai jopa T+0-selvityssykliin. Finanssiala ei ole valmis T+0-sykliin.
Selvitysajaksi kutsutaan ajanjaksoa kauppapäivän ja sen hetken välillä, kun tapahtuma kirjataan arvo-osuustilille. Selvitysaikana pankit, rahoituslaitokset ja muut siirtojen parissa työskentelevät finanssialan toimijat huolehtivat kauppojen hallinnollisista töistä ja rekisteröivät siirrot kaupan osapuolten välillä.
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA (European Securities and Markets Authority) on kartoittanut finanssialan kantaa joko T+0- tai T+1-selvityssyklin käyttöön ottamiseen Euroopassa.
Selvitysajan lyhentämisellä tähdätään tehokkaampaan kaupankäyntiin sekä arvopaperikauppoihin liittyvien luotto-, markkina- ja likviditeettiriskien pienentämiseen.
”Finanssialan kannalta parempi vaihtoehto olisi siirtyminen T+1-sykliin kuin T+0-sykliin. Ala ei ole valmis T+0:aan sen paremmin Suomessa kuin muualla Euroopassa”, linjaa Finanssiala ry:n (FA) taloudellisen sääntelyn johtava asiantuntija Iriina Holmström.
Holmström lisää, että mahdollinen siirtyminen yhden päivän selvitysaikaan tulisi toteuttaa hallitusti koko EU-alueella ja mieluiten samanaikaisesti Iso-Britannian kanssa.
”Ennen siirtymispäätöstä tulee lisäksi huomioida Yhdysvaltojen T+1-siirtymisen vaikutukset EU-markkinoille”, Holmström painottaa.
USA:n ilmoitettua siirtymisestä lyhennettyyn selvityssykliin EU:ssa ja Isossa-Britanniassa käynnistettiin useita eri selvityksiä, joissa on sekä kartoitettu USA:n T+1-siirtymän vaikutuksia että pohdittu arvopaperikauppojen selvitysajan lyhentämistä Euroopassa.
ESMA julkaisee tulevana syksynä raportin komissiolle USA:n T+1-siirtymän vaatimista lainsäädännöllisistä toimista. Isossa-Britanniassa julkaistiin maaliskuussa 2024 raportti, jonka mukaan maassa tulisi siirtyä lyhennettyyn selvityssykliin viimeistään vuonna 2027.
Uuden komission toimikaudella T+1 tullee olemaan pääomamarkkinaunionin keskeinen kehittämiskohde. EU:n ja Suomen mahdollinen siirtymisaika on avoin, karkea arvio on aikaisintaan vuonna 2026 tai 2027.
Jos Euroopassa siirrytään T+1-sykliin, sillä on Holmströmin mukaan tuntuvat vaikutukset arvopaperikaupan toimijoihin. Vuonna 2014 arvopaperikeskusasetuksen (CSDR) myötä arvopaperikaupan selvityssykli lyhennettiin EU:ssa T+3:sta T+2:een.
”Silloinen muutos oli suuri, ja sen toteutus vaati mittavia järjestelmämuutoksia, toimintatapojen sujuvoittamista ja automatisoinnin lisäämistä. Vastaavaa olisi odotettavissa finanssialan toimijoille myös nyt”, Holmström pohtii.
Laineet lyövät Eurooppaan – kuinka lujaa?
USA:n päätös lyhentää selvitysaikaa vaikuttaa niihin markkinatoimijoihin, jotka käyvät kauppaa USA:n tai muiden T+1-selvityssykliin siirtyneiden maiden kanssa.
Nordean Head of Sector Infrastructure & Tax Janne Palvalinin mukaan vaikutukset Nordean kaltaiseen Suomessa toimivaan finanssialan yritykseen ovat olleet toistaiseksi rajalliset. Useimmat pankin järjestelmät ovat jo ennestään mahdollistaneet lyhyemmän selvityssyklin käytön.
Suomalaiset toimijat eivät myöskään toimi Yhdysvalloissa selvitysosapuolena, joten iso osa muutoksista on koskenut paikallisia kumppaneita. Vaaditut järjestelmämuutokset ovat siten olleet tähän mennessä varsin maltillisia, ja haasteet ovat heijastuneet enemmän operatiiviseen puoleen.
”Toimintaa on pitänyt pystyä nopeuttamaan kaikilta osin, mukaan lukien valuuttakauppa ja rahaliikenne. Erityisesti kaupanselvitykseen liittyvien ohjeiden ja vahvistusten on liikuttava aiempaa nopeammin ja sujuvammin”, Palvalin toteaa.
USA:n selvityssyklin lyheneminen koskee Palvalinin mukaan erityisesti sellaisia rahastoja, jotka sijoittavat varoja kokonaan tai osin Pohjois-Amerikan markkinoille. Euroopan ja Yhdysvaltojen erilaiset selvityssyklit tuovat haasteita vaikkapa kurssiriskinä, tai rahaston sääntöjen asettamien instrumenttikohtaisten rajojen takia.
”Yksinkertaistaen, tänään Euroopassa myydyistä arvopapereista saatavia varoja ei voida suoraan sijoittaa samana päivänä yhdysvaltalaisiin arvopapereihin. On joko odotettava seuraavaan päivään tai rahoitettava kauppa muilla keinoin”, Palvalin täsmentää.
Pankin asiakkaisiin USA:n lyhyemmän selvityssyklin vaikutukset ovat olleet Palvalinin mukaan melko vähäisiä. Piensijoittajille muutos näkyy lähinnä kauppojen nopeampana toteutumisena, mikä koetaan asiakaskunnassa varmasti positiiviseksi.
EU:n ja muiden eurooppalaisten markkinoiden, kuten Ison-Britannian ja Sveitsin siirtyminen lyhyempään selvityssykliin olisi Palvalinin mukaan huomattavasti monimutkaisempi prosessi. Muutos edellyttäisi markkinoilta sekä alan toimijoilta perusteellista valmistautumista, sillä EU ei ole yksi markkina, vaan monta erilaista markkinaa omine ratkaisuineen ja lainsäädäntöineen.
Palvalin ounastelee, että paine kohti lyhyempiä selvityssyklejä kasvaa kuitenkin tulevaisuudessa, joten toimijoiden kannattaa analysoida ripeämpien selvitysaikojen vaikutuksia omaan toimintaansa jo hyvissä ajoin.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
USA:n arvopaperimarkkinoilla siirryttiin yhden päivän selvitysaikaan – finanssialan kannattaa varautua nopeuttamaan toimintaansa
Useaan kertaan lykätty uusi järjestelmä arvopaperikaupalle etenee – Suomi siirtyy uudelle alustalle syyskuussa 2023
Euroopan pääomamarkkinoiden rooli talouskasvussa – seuraa webinaaria 4. toukokuuta
EU:n finanssimarkkinoiden valvontavastuut päätettiin suotuisaan suuntaan
