Työkyvyttömyyttään huijaavat aiheuttavat miljoonalaskuja

Väärin perustein työkyvyttömyyseläkkeellä olevat huijarit kuormittavat
vakuutusjärjestelmää. Yksi työkyvyttömyyseläkepäätös voi aiheuttaa jopa
miljoonien eurojen menon vakuutusyhtiölle, minkä lopulta maksavat kaikki
vakuutuksenottajat. Huijareita on hankala tunnistaa aidosti sairaiden ihmisten
joukosta.
 

Vakuutusyhtiöiden työkyvyttömyyden vuoksi maksamat korvaussummat vaihtelevat paljon sen mukaan, onko kyseessä lakisääteinen vai vapaaehtoinen vakuutus. Pääpiirteittäin voi kuitenkin todeta, että jos työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu ihminen, jolla olisi ollut yli 25 vuotta työuraa jäljellä, nousee vakuutusyhtiön maksama korvaussumma 500 000–1 500 000 euroon.

”Jos potilas kertoo kivuista, mutta lääkäri ei tee varsinaisia löydöksiä, yrittävät lääkärit joskus jopa epätoivoisesti parantaa potilasta. Tämä on luonnollisesti hoitavan lääkärin velvollisuus. Jos vaivasta ei olla varmoja, on varminta määrätä ainakin sairaslomaa, etteivät oireet pahene. Kipua ei voi mitata”, kertoo pitkään vakuutusalalla toiminut ja henkilövahinkopetosten parissa työskennellyt juristi Ismo Salminen.

Epäilykset heräävät monesta tuntomerkistä

Salmisen mukaan henkilövahinkopetoksia epäillään, kun tietyt tunnusmerkit täyttyvät. Epäilyksille on sijaa muun muassa silloin, jos vakuutus on otettu tai sitä on muutettu vähän ennen vahinkoa. Samoin epäilyt heräävät, jos vakuutettu suhtautuu vihamielisesti lisäselvityspyyntöihin tai uhkaa oikeustoimilla, mikäli korvauspäätöstä ei tehdä nopeasti.

Joskus myös lääkärin neuvottomuus ja perinteisistä poikkeavat kokeilevat hoitoratkaisut voivat kertoa olemattomasta vammasta. ”Lääkäri ikään kuin kokeilee silloin viimeisiä keinojaan pyrkimyksenään löytää edes jonkin hoitotavan, jolla auttaa potilasta”, Salminen kertoo. Myös epäilyttävät lääkärin vaihdot saattavat kertoa vakuutuspetoksesta.

Yksittäiset vakuutuspetokset eivät suinkaan ole rehellisten vakuutuksenottajien kannalta katsoen merkityksettömiä. Vakuutusyhtiö Turvan toimitusjohtaja Minna Metsälä konkretisoi vakuutuskorvauksiin liitetyn yleisen harhaluulon: ”Ei ole olemassa mitään yhtä vakuutusyhtiön pussia, josta rahat otetaan. Kaikki rahat, joita vakuutusyhtiö korvauksina maksaa, on kerätty vakuutuksenottajilta vakuutusmaksuina.”

Vakuutusala kamppailee huijareita vastaan vakuutusetsivien voimin. Heidän työnkuvaansa kuuluu selvittää tapauksia, joissa on syytä epäillä petosta. Vakuutusetsivien työn ansiosta paljastuu vuosittain useita kymmeniä työkyvyttömyyseläkkeitä huijanneita henkilöitä. Suurin osa työkyvyttömyyseläkettä hakevista ihmisistä on kuitenkin täysin rehellisiä.