Lähes joka kolmas suomalainen säästää tai sijoittaa rahastoihin, selviää Finanssialan Keskusliiton (FK) teettämästä tutkimuksesta. Rahasto-osuuksia hankitaan yleensä säännöllisen säästämisen kautta. Kertasijoitukset ovat harvinaisempia. Tärkeimmät motiivit rahastosäästämiselle ovat pahaan päivään varautuminen sekä tuoton tavoittelu.
Yhä useampi suomalainen säästää sijoitusrahastoihin. Suomalaisista 31 prosenttia kertoo omistavansa rahastoja. Edellisen, vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan, sijoitusrahastoja omisti joka neljäs. Tutkimuksessa selvitettiin vain suoria rahastosijoituksia, ei esimerkiksi eri sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta tehtyjä rahastosijoituksia.
Suosituimpia olivat yhdistelmärahastot. Niitä oli 66 prosentilla vastaajista. Seuraavaksi eniten (38 %) omistettiin osakerahastoja. Yli kolmannes kertoi myös aikovansa sijoittaa varmasti lisää rahastoihin seuraavan vuoden aikana ja lähes yhtä moni luultavasti.
”Sijoitusrahastot kiinnostavat piensijoittajia, koska niissä riski on valmiiksi hajautettu ja sijoitus on tarvittaessa helppo muuttaa rahaksi. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että rahastojen valintaan vaikutti myös paljon niiden tuotto suhteessa riskitasoon”, FK:n analyytikko Valtteri Vuorio kertoo.
Yli puolet vastaajista (56 %) kertoi säästävänsä säännöllisesti rahastoihin. Pääsääntöisesti kertasijoituksia teki puolestaan 38 prosenttia vastaajista. Muut kohteet, joissa rahastosijoittajilla oli säästöjä tai sijoituksia, olivat yleisimmin erilaiset pankkitilit ja oma asunto. Pörssiosakkeita oli 38 prosentilla, säästö- ja sijoitusvakuutuksia 27 prosentilla ja eläkevakuutuksia 24 prosentilla vastaajista.
Suomalainen rahastosäästäjä säästää tyypillisesti pahan päivän varalle. Yli puolet vastaajista piti tätä ensisijaisena motiivinaan. Lähes puolelle myös tuoton tavoittelu oli tärkeää. Molempien motiivien osuus on kasvanut vuodesta 2010. Sen sijaan suoraan eläkeaikoja varten kertoi säästävänsä kolmannes vastaajista. Aiemmin lähes 40 prosenttia kertoi tämän motiivikseen.
Selkeästi tärkein tiedonlähde rahastosijoittajalle on oma pankki tai rahastoyhtiö. Seuraavaksi eniten tietoa haettiin rahastoesitteistä ja mediasta.
Vuorion mukaan tutkimuksesta voi havaita rahastosijoittajien tietotason parantuneen vuoteen 2010 verrattuna.
”Yhä useampi tunnisti muun muassa erilaisia rahastoyhtiöiden perimiä palkkioita. Silti tietotasossa on vielä paljon parantamisen varaa, sillä 84 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida palkkioiden suuruutta.”
FK:n tilaaman sijoitusrahastotutkimuksen toteutti IROResearch Oy valtakunnallisesti edustavassa Internet-paneelissaan. Vastaajat olivat 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia, jotka omistivat suoria rahasto-osuuksia. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 2 000. Tiedonkeruuaika oli 26.10. – 3.12.2015.
