- Suomalaiset menettivät digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa vuonna 2022.
- Digihuijaukset yleistyivät edelleen.
- Viranomaisten ja yritysten yhteinen Varo, varmista, varoita kampanja muistuttaa, että huijauksia voi ehkäistä myös itse.
Huijausyrityksistä kannattaa kertoa omille läheisille ja ilmoittamaan Kyberturvallisuuskeskukselle sekä sille yritykselle, jonka nimissä petos on tapahtunut. Näin voidaan auttaa estämään huijauksia ja suojelemaan muita petollisilta yrityksiltä.
Tietojenkalastelu on kasvava ongelma, ja erityisesti niin kutsutut turvatilipetokset ovat nousseet pinnalle.
Turvatilipetokset ovat vaivanneet suomalaisia jo keväästä alkaen, ja kesäaika houkuttelee rikollisia kehittämään uusia huijaustapoja.
Asiakkaiden on hyvä muistaa, että pankit tai viranomaiset eivät koskaan pyydä luottamuksellisia tietoja sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelimitse.
Kesän aikana tietojenkalastelu on lisääntynyt uudenlaisen petosmuodon myötä. Asiasta kertoo Nordean petosyksikön asiantuntija Sara Helin yhtiön viimeisimmässä tiedotteessa. Turvatilipetokset ovat vaivanneet suomalaisia jo keväästä alkaen, ja kesäaika houkuttelee rikollisia kehittämään uusia huijaustapoja.
Turvatilipetos toteutetaan yleensä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa uhreille lähetetään houkuttelevia tekstiviestejä, jotka ohjaavat heidät kalastelusivuille, joilla kysellään verkkopankkitunnuksia. Toisessa vaiheessa huijarit tekeytyvät pankin edustajiksi ja soittavat uhreille, kehottaen heitä siirtämään rahat ”turvatilille” varmuuden vuoksi.
Suomenkielisten huijauspuhelujen määrä on ollut huomattavaa kevään ja kesän aikana, ja Nordeassa käsiteltyjen kalastelupuheluihin liittyvien tapausten määrä on moninkertaistunut vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen.
”Turvatilipetoksen tapauksessa soittajan ilmoittama tili on tietenkin petoksentekijöiden hallinnassa. Uhria saatetaan myös pyytää lataamaan etähallintaohjelma, jolla rikolliset pääsevät käsiksi uhrin mobiililaitteeseen”, Helin kuvaa petoksen toimintaa.
Tietojenkalastelua esiintyy monien toimijoiden nimissä, eikä se rajoitu pelkästään pankkeihin. Huijarit voivat tekeytyä verottajaksi, postiksi, teleoperaattoreiksi, Suomi.fi-verkkopalveluksi ja maksunvälittäjäksi. Lisäksi petolliset yhteydenotot leviävät sosiaalisessa mediassa ja tekstiviestisovelluksissa. Esimerkiksi vanhemmilta saatetaan pyytää apua lapsen nimissä tai tuttavat ilmoittavat Facebook Messengerissä saaduista arpajaisvoitoista.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tilinkäytön rajoitteet ovat huijarille vain hidaste
Lähes kolmannes kotien tulipaloista liittyy ruoanlaittoon – muista riittävä määrä toimivia palovaroittimia
Finanssiala ry:n Huijarille luu kurkkuun -kampanja nappasi viestintäpalkinnon – keskisormi pystyyn huijareille
Asuntomurrot lisääntyneet koko maassa – torjumisessa omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy avainasemassa
