- Suomen talouden alavireeseen mietittiin lääkkeitä Finanssiala ry:n (FA) talouslounaalla.
- Keskeisessä asemassa ovat tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvät aineettomat investoinnit, joita tulisi vauhdittaa.
- Sääntelyyn toivotaan malttia.
Suomen taloutta varjostavat pilvet eivät ota helpolla hälvetäkseen. Talouskasvu antaa odottaa itseään, väestö ikääntyy ja erilaisia kriisejä on sadellut peräjälkeen. Miten navigoida näissä vaativissa oloissa kohti kestävää kasvua? Mitä konkreettisia toimia Suomessa voitaisiin tehdä? Minkälainen osuus finanssialalla on uuden kasvun luomisessa?
Näitä kysymyksiä pohdittiin FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemen järjestämällä finanssialan asiantuntijoiden talouslounaalla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju piti tilaisuudessa alustuksen, jossa hän pohti tulevan kasvun sytykkeitä.
Aineettomiin investointeihin vauhtia veronkevennyksillä
Kangasharju hahmotteli Suomen talouden kehitystä viime vuosikymmeninä. Nokia ja muu ICT-sektori toimivat kantorakettina, joka nosti Suomen talouden hetkeksi kukoistukseen, mutta buumin laannuttua uusia uskottavia kasvun kaavoja ei ole löytynyt. Talouden painolastina ovat myös väestön ikääntyminen ja tuottavuuden heikko kasvu.
Kangasharjun mukaan yhteisö- ja marginaaliverojen lasku olisi hyvä keino talouden kylmäkäynnistykseen.
”Tarvitaan reipasta yhteisöveron laskua, koska yleinen kansainvälinen verokanta on menossa 15 prosenttiin. Verotuksen vaikutusta ei pidä aliarvioida.”
Kangasharjun mukaan yhteisöveron alennus auttaisi osaltaan saamaan vauhtia niin kutsuttuihin aineettomiin investointeihin, esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoimintaan. Digitalisaation myötä tekoälyn merkitys taloudessa kasvaa. Tuotantoprosessien tehostamisessa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa tekoälyllä on suuri merkitys.
”Digi ja tekoäly tarvitsevat aineettomia investointeja, joita yhteisöveron laskeminen voisi vauhdittaa”, Kangasharju peräänkuuluttaa.
Kangasharju jatkoi, että tilastojen perusteella valtaosa aineettomista investoinneista rahoitetaan yritysten sisäisellä rahoituksella, minkä vuoksi yhteisöverokannan alentaminen olisi tärkeää.
EU tekee taloudelleen hallaa, jos unioni sääntelee itsensä syrjään tekoälykilpailusta. Jos tekoälyä säännellään liikaa esimerkiksi kohtuuttoman kuormittavilla raportointivelvoitteilla, finanssiala ja muu yrityskenttä eivät pääse hyödyntämään tekoälyn tuottavuuspotentiaalia koko laajuudessaan. Tekoäly tulisikin nähdä ensisijaisesti mahdollisuutena, ei uhkana.
Finanssiala kasvun moottorina
Kangasharjun mukaan finanssialan rooli talouskasvussa on ollut perinteisesti rahoituksen välittäminen kasvua tuoviin investointeihin. Kangasharju kertoi alustuksen jälkeen haastattelussa näkevänsä tulevaisuudessa finanssialan roolin entistä tärkeämpänä.
”Tulevaisuudessa finanssialan rooli on entistä kriittisempi, sillä perinteisen pankkirahoituksen rooli on vähenemässä, ainakin nopean kasvun rahoittajana, aineettomaan suuntaan siirtyvässä taloudessa. Siksi finanssialalta on löydyttävä innovatiivisuutta ja sääntelijältä viisautta niin, että rahoitus onnistuu kasvun kiihtymisen mahdollistajana, sekä vieraan että oman pääoman ehtoisesti.”
Kangasharjun mukaan sääntelijä voisi finanssialan kohdalla seurata yleisesti ottaen Yhdysvaltojen kehitystä.
”Miksi sääntelyn pitäisi olla täällä kireämpää?”, Kangasharju kummastelee.
Kutsuvieraisiin lukeutuneet LähiTapiolan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Eeva Salmenpohja ja Mandatumin sijoitusjohtaja Juhani Lehtonen korostivat haastattelussa finanssialan merkitystä talouskasvun rahoittajana.
”Finanssiala on erittäin keskeisessä roolissa kestävyysmurroksessa”, Salmenpohja painotti.
”Finanssiala on merkittävä työnantaja, tuloksen ja siten koko kansantalouden lisäarvon tekijä”, Lehtonen lisäsi.
Kangasharjun tavoin myös Lehtonen ja Salmenpohja toivoivat sääntelytulvalle loppua.
”Sääntelyä on koko EU:n tasolla syytä järkiperäistää isosti, jotta kilpailuedellytykset kansainvälisillä pääomamarkkinoilla säilyvät edes jotenkin. Nyt tilanne näyttää kovin murheelliselta Euroopan näkökulmasta, ja Suomi on siinä omine lisähaasteineen hyvin tiukassa paikassa”, Lehtonen harmitteli.
Salmenpohja totesi, että kestävyyssääntelyn osalta taitekohta on käsillä.
”On äärimmäisen tärkeää, että sääntely säilyy tavoitelähtöisenä ja sääntelyekosysteemi hallittavissa. Kysymys on kriittinen koko EU:n, mutta erityisesti Suomen osalta – eikä vain finanssialan toimijoille, vaan koko yrityselämälle”, Salmenpohja summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala ry tukee joululahjoituksellaan nuorten mielenterveystyötä ja ehkäisee nuorten yksinäisyyttä, koulukiusaamista ja syrjäytymistä
Presidenttien hautojen kynttilävalaisulla muistutetaan nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuudelle
Poliittinen lakko sulkee pankkikonttoreita torstaina – FA:n Ahosniemi pitää maan hallituksen painostamista toimialan kautta kohtuuttomana
Ahosniemi: Poliittinen lakko rahoitus- ja vakuutusalalla on pettymys
