Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila työskenteli toimistopäällikkönä Suomen Pankissa, kun yhdysvaltalainen Lehman Brothers -investointipankki ilmoitti konkurssistaan. Maailman suurimpiin kuuluneen investointipankin kaatuminen 15.9.2008 suisti maailman syvään taantumaan, jonka vaikutukset näkyvät edelleen. Kriisi kuitenkin herätti pankit ja viranomaiset monissa maissa ja laittoi liikkeelle paljon uutta sääntelyä.
”Kun tieto Lehman Brothersin kaatumisesta saapui, rahapolitiikka- ja tutkimusosaston Bloombergin päätteen äärellä oli tungosta. Markkinat olivat sekaisin, raha ei liikkunut pankkien välillä. Lainahanat sulkeutuivat. Ymmärsimme pian, että valtava tsunami on tuloillaan maailmantalouteen, myös Suomeen. Ikkunasta kun katsoi ulos, niin ihmiset kuitenkin vain kävelivät kadulla ja jatkoivat normaalia elämäänsä, kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. Se oli omalla tavallaan karmaisevaa. Miten viestittää suomalaisille ilman paniikin luomista, että kohta rytisee?”, Mattila muistelee kymmenen vuoden takaisia aikoja.
Lehman Brothersin konkurssi aiheutti paniikkia markkinoilla ja lopulta hyydytti pankkien välisen rahaliikenteen. Myös suomalaisten yritysten rahoitustilanne huonontui vuoden 2008 aikana. Luottotappiot kasvoivat, pankkien tulokset laskivat ja luottoehtoja kiristettiin.
”Suomalaispankit selvisivät kriisistä kuitenkin vähäisin vaurioin”, Mattila muistuttaa.
Suomalaisten rahoituslaitosten maksuvalmius ja vakavaraisuus kestivät kriisin, eivätkä pankit tarvinneet julkista tukea. Yhteensä EU-maiden pankeille annettiin vuosina 2008-2016 yli 1 600 miljardia euroa tukea muun muassa uudelleenpääomitusten ja varainhankinnan takausten muodossa.
”Yksi finanssikriisin opetuksista on, että toimivat rahoitus-, vakuutus- ja pääomamarkkinat ovat yhteiskunnassa keskeisessä roolissa. Suomella oli ja on tälläkin hetkellä hyvin hoidettu finanssisektori. Siitä meidän kannattaa olla tyytyväisiä.”
Ei tukahduttavaa sääntelyä
Lehman Brothersin kaatumisesta oli kulunut kaksi päivää, kun Mattilan tuolloinen esimies, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tapasi pääministerin ja talousneuvoston. Liikanen ilmoitti, että käynnissä oli kriisi, jollaista ei ollut koettu sitten 1930-luvun laman.
”Suomen talous otti lopulta vastaan raskaan iskun, kun sitä mitataan kokonaistuotannon ja viennin supistumisella. Työllisyys kuitenkin kesti paremmin kotimaisen kysynnän tukemana. EKP:n rahapolitiikka osaltaan pehmensi iskua ja helpotti muun muassa asuntovelallisten asemaa tuntuvasti”, Mattila sanoo.
Kun finanssikriisin pahimmat aallot laskivat, alkoivat viranomaiset pohtia, kuinka vastaavanlaisilta kriiseiltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Tämä on tuottanut runsaat määrät uutta sääntelyä, joka kohdistuu muun muassa vakuutusyhtiöiden ja rahoituslaitosten vakavaraisuuteen. Eurooppalaisten pankkien pääomat ovatkin kasvaneet tuntuvasti finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna.
”On reilusti todettava, että merkittävä osa kriisin jälkeen luodusta sääntelystä on ollut tarpeellista. Paluuta kriisiä edeltäneeseen tilanteeseen ei ole. Nyt on vain pidettävä huolta siitä, että ei syyllistytä kasvua ja kilpailuedellytyksiä heikentävään ylisääntelyyn. Esimerkiksi pankkiunionin perustaminen on ollut hyvä uudistus. Sen sijaan pankkien pääomavaatimusten jatkuva kiristäminen alkaa jo mennä liian pitkälle. On vältettävä heiluriliikettä, jossa myöhemmin joudutaan korjaamaan tehtyjä virheitä”, Mattila sanoo.