Euroopan komission odotetaan antavan ensi viikolla ehdotuksensa yhteisen eurooppalaisen pankkivalvonnan luomisesta. Se on osa komission keväällä esittämää visiota eurooppalaisesta pankkiunionista. Finanssialan Keskusliitto (FK) kannattaa yhteistä pankkivalvontaa, mutta pitää pankkiunioniin mahdollisesti sisältyvää yhteisvastuuta Suomen kannalta erittäin ongelmallisena. Yhteisvastuu voi vaatia käyntiä myös suomalaisen pankkiasiakkaan ja veronmaksajan kukkarolla.
Euroopan pankkiunionia ei ole vielä tarkkaan määritelty. Yleensä sillä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuisi ylikansallisesta pankkivalvonnasta, yhteisestä eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä sekä yhteisestä kriisinhallinnan rahoitusjärjestelmästä.
FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa, että mikäli pankkiunionin rakentamisesta päätetään, valmistelutyö on tehtävä huolella niin, että rahoitusmarkkinoiden vakaus aidosti lisääntyy.
Pankkiunioni ei ole ratkaisu nykyiseen euroalueen kriisiin. Yksistään unionin lainsäädännön laatiminen vie helposti vuosia. Vaikutukset mahdollisten tulevien kriisien estäjänä näkyvät vasta ensi vuosikymmenellä.
Yhteinen sääntökirja mutta ei ”avointa piikkiä”
FK:n näkemyksen mukaan toimivan ja tehokkaan pankkiunionin edellytys on, että pankkien valvonta perustuu yhtenäiseen, kaikkia pankkeja koskevaan sääntökirjaan (täysharmonisointi). Myös kriisitilanteissa käytettävien menettelytapojen tulee olla kaikille samat.
Eurooppalaista pankkivalvontaviranomaista on kaavailtu Euroopan keskuspankin (EKP) yhteyteen. Toimitusjohtaja Kaupin mukaan ratkaisu on kannatettava, kunhan uusi viranomainen on toiminnassaan ammattitaitoinen ja täysin itsenäinen. Myös EKP:n rahapolitiikan ja pankkien valvonnan tulee pysyä tiukasti erillään toisistaan.
”Minkä tahansa horjuvan pankin toiminta on tarvittaessa voitava ajaa alas eurooppalaisen viranomaisen päätöksellä. Pankkijärjestelmien epäterveitä rakenteita on voitava uudistaa kovallakin kädellä.”
Pankkiunioniin kaavaillaan myös yhteiseurooppalaista talletussuojajärjestelmää sekä yhteistä kriisinhallinnan rahoitusta. Näitä seikkoja Kauppi pitää Suomen kannalta erittäin ongelmallisina.
”Yhteisvastuuseen liittyy väistämättä moraalikato-ongelmia. Jokin maa tai pankki voi valvonnasta huolimatta yrittää hyötyä yhteisvastuusta omaksi edukseen ja ottaa kohtuuttomia riskejä.”
Erityisen ongelmallista yhteisvastuu olisi nykytilanteessa, jossa eri maiden pankkien kunto ja talletussuojajärjestelmien tila poikkeavat toisistaan paljon. Suomessa talletussuojan rahastointiaste on hyvää kansainvälistä tasoa, kun taas eräissä EU-maissa ennakkorahastointia ei ole lainkaan.
”Hyvin asiansa hoitaneiden pankkien ja niiden asiakkaiden ei pidä joutua muiden maksumiehiksi. Myöskään suomalaisen veronmaksajan piikkiä ei saa avata. Kriisinhallinnan kustannukset on hoidettava ensisijaisesti pankin omistajien, velkojien ja kriisipankin kotimaan talletussuoja- ja kriisirahastojen varoilla. Tarvittaessa myös kyseisen maan veronmaksajien on osallistuttava talkoisiin ennen pankkiunionille lankeavaa yhteisvastuuta”, Kauppi painottaa.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi
pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh. 020 793 4259
viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
