Työikäinen väestö Euroopassa alkaa supistua vuodesta 2012 lähtien. Tämä luo paineita erityisesti eurooppalaisiin eläkejärjestelmiin väestön ikääntymisen ja eliniän pitenemisen vuoksi. Suomessa ikäsidonnaisten julkisten menojen, kuten eläkkeiden sekä hoito- ja hoivamenojen kasvu on lähivuosikymmeniä EU-maiden nopeinta.
– Suomessa ikärakenteen muutos pienentää työvoimaa ja kasvattaa eläkeläisten määrää muuta Eurooppaa nopeammin. On ensiarvoisen tärkeää, että meillä työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta. Erityistä huolta aiheuttavat mielenterveysongelmien takia alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet. Siihen yhteiskunnan tulee etsiä nopeasti toimivia ratkaisuja, sanoo Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Euroopan komissio julkaisi kesällä vihreän kirjan, jonka pohjalta se avasi yleisen keskustelun siitä, millaisia EU-tason kehitystoimia tarvitaan tukemaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä riittävän, kestävän ja varman eläketurvan takaamiseksi kansalaisille nyt ja tulevaisuudessa.
Finanssialan Keskusliitto yhtyy komission huoleen eläkejärjestelmien tulevaisuudesta.
– Komission keskustelunavaus on erittäin tervetullut, sillä taantuman myötä eläkejärjestelmiin kohdistuvat paineet ovat kiristyneet entisestään. EU-tasolla yhteisiksi tavoitteiksi on sovittu, että jäsenmaiden eläkejärjestelmien tulee olla riittäviä, kestäviä, nykyaikaisia ja avoimia, toimitusjohtaja Kauppi kertoo.
Suomessa yli puolet julkisen talouden kestävyysvajeesta aiheutuu hoivaan ja terveydenhuoltoon liittyvistä rahoituspaineista. Oman mausteensa asiaan tuo vielä se, että ikääntyvä väestö asuu entistä enemmän sinkkutalouksissa, jolloin perheeltä saatava apu käy yhä harvinaisemmaksi. Finanssialan Keskusliitto pitääkin tärkeänä, että eläkeajan toimeentuloa tulee voida vahvistaa muun muassa työsuhteeseen perustuvilla lisäeläkkeillä sekä omaehtoisella eläkesäästämisellä.
– Monissa jäsenvaltioissa yksityisten ja rahastoeläkkeiden merkitys on kansalaisten eläketulojen kannalta kasvussa. Mielestämme on hyvä asia, että komission tavoitteisiin kuuluu myös auttaa ja kannustaa näiden järjestelmien kehittämisessä. Suomessa potentiaalinen tapa täydentää lakisääteistä eläketurvaa olisi mahdollisuus muuttaa säästöjä ja esimerkiksi asuntovarallisuutta elinikäiseksi eläkkeeksi. Tällä hetkellä se on vallitsevan verolainsäädännön vuoksi mahdotonta, Kauppi jatkaa.
Kesällä ilmestyneen talouskriisin sosiaalisia vaikutuksia koskevan Eurobarometri-kyselyn mukaan 73 prosenttia EU-kansalaisista uskoo eläke-etuuksiensa heikkenevän tulevaisuudessa ja siksi joutuvansa lykkäämään eläkkeelle jäämistä tai säästämään rahaa vanhuuden varalle. Valtaosa jäsenvaltioiden vastaajista kertoi lisäksi olevansa hyvin tai melko huolestuneita siitä, että vanhuusajan tulot eivät riitä ihmisarvoiseen elämään. Suomalaisvastaajista 34 prosenttia yhtyi tähän huoleen.
– Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä on kansalaisten luottamuksen arvoinen. Eliniän sinänsä positiivinen piteneminen aiheuttaa kuitenkin myös sille haasteita. Näiden haasteiden ratkaisemisessa vihreän kirjan ajatukset voivat auttaa. Eläkkeiden lisäksi tulee tarkastella myös vanhenevan väestön tarvitsemia hoito- ja hoivapalveluita. Niiden osalta on tärkeää selvittää, millaisen palvelulupauksen yhteiskunta voi kansalaisilleen antaa. Finanssiala on halukas kehittämään malleja, joilla vanhenevan yhteiskunnan haasteita voidaan ratkaista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.
Komission eläkejärjestelmiä koskevaan vihreään kirjaan liittyy kuulemismenettely, joka on avoin kaikille. Kuulemismenettely päättyy marraskuun puolivälissä.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi