Terveydenhuollon asiakirjojen sähköistäminen etenee hitaasti mutta varmasti

  • Terveydenhuollon asiakirjojen muuttaminen sähköiseen muotoon on kuluneen neljän vuoden aikana edennyt – ei harppauksin, vaan hitaasti ja varmasti.
  • Asiakirjojen sähköistäminen nopeuttaa käsittelyä, helpottaa asiakirjoissa olevien tietojen hyödyntämistä, vähentää asiakkaiden postitus- ja asiointimatkoja sekä pienentää hiilidioksidipäästöjä.

​Finanssiala ry, Kela, Liikenteen turvallisuusvirasto Traficom sekä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ovat julkaisseet yhteisen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen terveydenhuollon asiakirjojen digitalisoimiseksi. Toimenpidesitoumuksen tavoitteena on asiakirjojen digitalisoinnin avulla pienentää toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä, lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja parantaa resurssitehokkuutta.

Paperisia asiakirjoja välitetään Suomessa digitalisaation etenemisestä huolimatta organisaatiolta toiselle vuosittain edelleen satojatuhansia. Paperilla välitettävät tiedot hidastavat päätösten tekemistä ja aiheuttavat lisätyötä monessa eri vaiheessa. Esimerkiksi ajokorttia varten tarvittavan lääkärinlausunnon sähköistämisen ajansäästö asiakkaalle on ajomatkoineen arviolta tunti per ajokorttihakemus ja Traficomille noin 10 minuuttia per hakemus.

Kestävän kehityksen sitoumus yhdisti Finanssiala ry:n, Kelan, Traficomin sekä sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2017 pohtimaan tapoja sähköistää terveydenhuollon asiakirjoja. Sitoumuksella toteutetaan Suomen tapaa edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Yhteistyökumppanit seurasivat omien organisaatioidensa sähköisten prosessien ja asiakirjojen etenemistä viiden vuoden ajanjaksolla valittujen neljän eri asiakirjatyypin osalta.

Yhteisen sitoumuksen aikana tavoitteissa edettiin ja asiakirjaprosesseja sähköistettiin kiihtyvää tahtia. Asiakirjojen sähköistäminen vähensi viidessä vuodessa hiilidioksidipäästöjä noin 450 tonnia.

”Vaikka vähentyneiden päästöjen määrä ei ole maailmanpelastuskokoa, olennaista on saada digitalisaatioon liittyvä käyttäytymisen ja palvelurakenteen muutos läpi palvelujen käyttäjille asti. Digitalisaation ilmastohyödyt ovat myös usein pysyviä, sillä hyvin harva haluaa enää palata paperien postitteluun”, huomauttaa Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Kristiina Siikala

Sähköiset asiakirjat helpottavat myös vakuutusyhtiöiden työtä 

Vakuutusyhtiöille välitetään vuodessa 200 000–300 000 erilaista hoitomerkintää ja laskua. Asiakirjojen välittämisen prosessi ja samalla asiakkaiden hoidon ohjaaminen on huomattavan paljon tehokkaampaa, kun sähköinen tiedonsiirto on mahdollista. Tietojen välittäminen paperilla on sekä turvallisempaa että nopeampaa.

Eläkevakuutusyhtiöillä tähtäimessä on erityisesti työkyvyttömyyseläkkeen hakijan työkykyä arvioivan lääkärinlausunto B:n sähköistäminen. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia tehdään vuosittain noin 23 500 kpl.

Sähköisten palveluprosessien etenemisen hidasteina olivat muun muassa lainsäädäntöön tarvittavien muutosten hitaus. Kaikkiin asetettuihin tavoitteisiinsa osapuolet eivät seurantajakson aikana päässeet.

STM:n erityisasiantuntija Anna Kärkkäisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sähköistä asiakastietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, ja lakiehdotus uudeksi asiakastietolaiksi on eduskunnassa käsiteltävänä. Uuden lain myötä asiakirjojen sähköisen välittämisen mahdollisuudet laajenevat.

Lainsäädännön muutokset eivät ehtineet vaikuttaa Finanssiala ry:n tavoitteisiin, jotka jäivät odottamaan lainsäädännön uudistumista. Yksi seuraavista askelista on sähköistää vahinkovakuutusyhtiöiden tarvitsemat terveydenhuollon hoitomerkinnät.

”Terveydenhuollon tietojen välittämisen projektia ei ole saatu vielä käynnistettyä. Muutos helpottaisi ja nopeuttaisi hoitomerkintöjen käsittelyä merkittävästi ja keventäisi vahinkovakuutusyhtiöiden ja hoitolaitosten työtaakkaa. Hoitomerkintöjä ja laskuja välitetään postitse vakuutusyhtiöille noin 200 000–300 000 kertaa vuodessa”, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Timo Tuominen.

Kelan palveluissa sähköisen lääkärintodistus A:n määrät kasvoivat merkittävästi seurantavuosien aikana, ja kasvu jatkuu edelleen. Tuoteomistaja Kaisa Timosen ja vastaavan vastuullisuuden asiantuntijan Petra Elomaan mukaan huhtikuussa 2021 kaikista Kelaan saapuneista A-todistuksista välitettiin sähköisesti jo 15,7 prosenttia.

”Sähköisen välityksen myötä asiakkaan etuusasian käsittely on nopeutunut, sillä todistuksiin liittyvät lisäselvityspyynnöt ovat vähentyneet”, Timonen toteaa.

”Lisäksi sähköisen välityksen myötä asiointi on asiakkaalle vaivattomampaa ja esimerkiksi asiointiin liittyvät matkat jäävät pois”, Elomaa jatkaa.

Traficomin tavoitteena oli päästä sitoumuksen aikana sähköisessä asioinnissa yli 50 prosentin osuuteen ja tuottaa vuositasolla noin 100 000 digitoitavaa asiakirjanippua vähemmän. Vaikka sähköisten hakemusten osuus jäi alle tavoitteen, 33 prosenttiin vuoden 2020 lopussa, syntyi sähköistämisestä Traficomin johtavan asiantuntijan Johanna Simkinin mukaan kuitenkin asiakkaille jo huomattavia hyötyjä, muun muassa edullisempina palveluiden hintoina.

”Tästä on erittäin hyvä jatkaa eteenpäin. Työ on osoittanut, kuinka merkittävästä asiasta on kysymys. Hiilijalanjälkemme on tässä projektissa seurattavien asiakirjojen osalta nyt 230 tonnia pienempi alkutilanteeseen nähden ja palvelumme parantuneet, aika huikeata”, Simkin iloitsee.

Lisätiedot

Finanssiala ry
johtava asiantuntija Timo Tuominen, 020 793 4218
kehityspäällikkö Kristiina Siikala, 020 793 4273
Kela
tuoteomistaja Kaisa Timonen, 020 634 0975
vastaava vastuullisuuden asiantuntija Petra Elomaa, 020 634 1421.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
johtava asiantuntija Johanna Simkin, 029 534 5265
Sosiaali- ja terveysministeriö
erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, 02951 63702