Suomalainen finanssiala tukee vahvan pankkiunionin rakentamista. On kuitenkin tärkeää, että kaikkien jäsenmaiden pankkijärjestelmät saatetaan terveelle pohjalle ennen yhteisvastuun lisäämistä. Euromaiden valtiovarainministerit keskustelevat pankkiunionin loppuunsaattamisesta Brysselissä maanantaina 6. marraskuuta.
Finanssiala on suhtautunut kriittisesti yhteisvastuun lisäämiseen pankkiunionissa ja yleisemminkin talous- ja rahaliitossa. Kannan taustalla on muun muassa jäsenmaiden talouksien ja finanssisektorien huomattavat kuntoerot. Tämän vuoksi ala ei ole nähnyt edellytyksiä eikä tarvetta edetä yhteisen talletussuojan käyttöönotossa.
Komissio antoi lokakuussa tiedonannon pankkiunionin loppuunsaattamisesta. Ehdotuksilla komissio yrittää vauhdittaa yhteistä talletussuojaa koskevia neuvotteluja. Komissio muun muassa ehdotti, että ennen yhteisvastuun käyttöönottoa talletussuojassa pankkien taseet arvioitaisiin ongelmasaamisten osalta ja arvion perusteella määrättäisiin korjaustoimia. Lisäksi yhteisvastuu otettaisiin käyttöön asteittain. Yhteinen ja kansallinen talletussuojarahasto kattaisivat mahdollisia tappioita yhdessä.
”Komissiokin näkee nyt kuntoerot suurena ongelmana, jotka on ratkaistava ennen kuin yhteinen talletussuoja voi edetä maaliin. Yhteisvastuun käyttökynnys on myös pidettävä riittävän korkealla. On hyvä, että Suomen hallituksen suhtautuminen yhteisen talletussuojaan on ollut koko ajan näillä linjoilla”, sanoo Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Komissio haluaisi ehdotusten avulla saada pankkiunionin edelleen kesken olevat osat valmiiksi vuoteen 2019 mennessä. Osa ehdotuksista kaipaa kuitenkin vielä täsmennystä. Erityisesti tämä koskee reunaehtoja, joiden toteutuessa yhteisvastuuta voidaan käyttää yhteisessä talletussuojassa.
”Vaikeita asioita, jotka kaipaavat ratkaisua, ovat esimerkiksi valtionpapereiden kohtelu pankkien vakavaraisuussääntelyssä ja pankkien järjestämättömien saamisten määrän tuntuva vähentäminen”, Mattila luettelee.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
