- Finanssiala ry:n (FA) järjestämässä pyöreän pöydän webinaarissa pureuduttiin talouden, asuntomarkkinoiden ja rakennusalan tilanteeseen sekä FA:n tuoreen Pankkibarometrin tuloksiin.
- Tilaisuuden paneelissa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen ja FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi olivat varovaisen toiveikkaita.
- Panelistit totesivat, että kasvusta tulee hidasta ja moni asia on vielä toiveiden varassa.
- Neljännesvuosittain laadittava Pankkibarometri tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen pankinjohtajien näkemyksiin ja odotuksiin luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
Viime vuosina useat merkittävät ulkoiset shokit ovat ravistelleet globaalia ja kotimaista taloutta eri tavoin: korona, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen aiheuttamat energiamarkkinoiden häiriöt sekä nopeutunut inflaatio ja keskuspankkien rahapolitiikan kiristyminen.
”Viime vuosien vuoristoradan jälkeen Suomen talous on kääntymässä FA:n jäsenpankkien ennusteiden mukaan loivaan nousuun. Ennakoitu puolentoista – kahden prosentin kasvu tuntuu vaihteeksi hyvältä, mutta pidemmän päälle luku ei ole imarteleva”, Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila summasi avauspuheenvuorossaan.
FA:n juuri julkaistun Pankkibarometrin perusteella pankinjohtajat odottavat kotitalouksien luotonkysynnän vilkastuvan merkittävästi. Myös yritysten luotonkysynnässä näkyy varovaista kasvua. Toisaalta investointeihin tarkoitettujen luottojen käyrä nousee vain vaivoin plussan puolelle, mikä indikoi sitä, että varovaisuutta on edelleen ilmassa.
Kansankapitalismilla puskurit kuntoon
Moniselitteisyydestään huolimatta Pankkibarometrin tulokset loivat varovaisen toiveikkaan pohjasävelen tilaisuuden paneelikeskustelulle. Panelistien analyysi talouden isosta kuvasta myötäili Pankkibarometrin tuloksia. Kasvu tulee olemaan hidasta ja moni asia on vielä toiveiden varassa. Yksi orastavaa kasvua tukeva tekijä on korkotason lasku, jonka odotetaan jatkuvan. Kaikkia sen hyötyjä ei ole vielä nähty.
”Korontarkistus on monilla lainanottajilla vielä tulematta. Jos korot ovat kiinni rajusti laskeneissa euriboreissa, voi korkotason laskun tuoma hyvä olla vielä osittain edessä”, analysoi Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen.
Mikkonen huomauttaa, että korkokehitykseen liittyy epävarmuutta. Esimerkiksi jos protektionismi saa jalansijaa Donald Trumpin valinnan myötä, se voi kiihdyttää inflaatiota USA:ssa, nostaa inflaatiopaineita myös Euroopassa ja siten saada Euroopan keskuspankin suitsimaan koronlaskua.
Suomalaiset kotitaloudet ovat Mikkosen mukaan pärjänneet vaikeat lähivuodet mitoittamalla velkaantumisensa yleisesti ottaen realistisesti ja siten hoitamalla lainansa hyvin. Kansalaisten taloustaitoja ja kriisinkestävyyttä tulee kehittää edelleen. Yksi merkittävä työkalu tähän on FA:n kannattama talousosaamisen kansallinen strategia. Strategian pyrkimyksenä on tehdä suomalaisista maailman talousosaavin kansa vuoteen 2030 mennessä.
”Talousosaamisen kasvattamisen lisäksi myös riittävien puskureiden kerryttäminen on tärkeä keino parantaa taloudellista kriisinsietokykyä. Kansankapitalismia edistämällä suomalaiset olisi hyvä saada sijoittamaan enemmän. Omien puskureiden kerryttäminen antaa hyvän suojan taloudellista turbulenssia vastaan”, Arno Ahosniemi täydensi.
Sääntely ei helli ja jopa kryptovaluutat ovat tunnetumpia kuin ASP
Vaikka talouden suunta on näillä näkymin ylöspäin, kestää kauan ennen kuin muutos tuntuu alamaissa olevalla rakennusalalla. Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan asuntorakentamisen luvat ovat 1990-luvun laman tasolla. Tilanteen koheneminen olisi useamman suotuisan osatekijän summa, mutta rakennusalan omat vaikutusmahdollisuudet niihin ovat rajalliset. Yhtenä esimerkkinä Vihmo mainitsi rakennusalaa koskevan sääntelyn.
”Sääntely on lisääntynyt tuntuvasti viime vuosina. Nyt ollaan kuitenkin toisenlaisessa tilanteessa. Kohtuuhintainen asuminen on niin kohtuuhintaista kuin sääntely antaa myöten.”
Sääntely raamittaa voimakkaasti sekä rakennusalan että finanssialan toimintaa. Alat ovat tiiviissä symbioosissa keskenään, sillä finanssiala rahoittaa rakennusprojekteja ja rakennusala luo investointimahdollisuuksia finanssialalle. Sekä rakennus- että finanssiala ovat merkittäviä talouden tukipylväitä. FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi osoitti paneelissa sanansa poliittisille päättäjille.
”Pitäisi huolehtia esimerkiksi siitä, että pankkien riskienhallinnan ja vakavaraisuuden vahvistamiseen tähtäävällä Basel III -sääntelyllä ei tuhota asunnon ostajien etuja rakentamisvaiheen aikana suojaavaa RS-järjestelmää, tai muita hyviksi todettuja kotimaisia käytäntöjä.”
Toisena sekä rakennusalaa että finanssialaa tukevana ratkaisuna Ahosniemi mainitsi nuorten asunnonostamista tukevan ASP-järjestelmän. ASP-säästämiselle tulisi saada aidot kannusteet ja turhista rajoitteista olisi syytä luopua. Myös järjestelyn tunnettuutta olisi syytä parantaa.
”Säästöpankin säästämisbarometrin mukaan jopa kryptovaluutat ovat nuorten parissa tunnetumpia kuin ASP”, lisäsi Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen.
Katso tilaisuuden tallenne
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus on hyvällä tasolla synkästä taloustilanteesta huolimatta
Taloudessa odotettavissa varovaista kasvua, mutta epävarmuus varjostaa – FA:n Pankkibarometrin tuloksia analysoitiin pyöreän pöydän webinaarissa
Pankkibarometri viestii talouteen orastavaa optimismia: Kotitalouksien luotonkysynnässä selvää vilkastumista – erityisesti asuntolainojen kysyntä kasvussa
”Kasvuhakuisuus on yrityksen kehittymiselle ydinkysymys” – rahoittajan vinkit kasvuun tähtääville yrityksille
