Suomalaisten talletussuojavarat
on käytettävä suomalaisten
talletusten turvaamiseen.
Mikä talletussuoja? Talletussuojajärjestelmän tehtävä on nimensä mukaisesti suojata tallettajien varoja pankin ajautuessa vaikeuksiin.
- Euroalueella ja siten myös Suomessa varat turvataan 100 000 euroon asti
- Meillä pankit ovat keränneet talletussuojarahastoon yli miljardin pääoman
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi: “Talletussuojajärjestelmä rakentaa luottamusta ja on siten äärimmäisen tärkeä sekä pankeille että asiakkaille. Koko rahoitusjärjestelmä perustuu luottamukseen.”
- Asiakkaat voivat luottaa siihen, että heidän varansa on turvattu sovittuun rajaan asti
- Pankit tekevät riskiarviointia esimerkiksi lainaneuvotteluissa luottamukseen perustuen
Yhtenäistäminen horisontissa. EU:ssa suunnitellaan yhteistä talletussuojajärjestelmää osana pankkiunionia. Nyt puhutussa mallissa
- yhteisestä talletussuojasta korvattaisiin edelleen tallettajien varoja MUTTA
- katettaisiin myös pankkeihin sijoittaneiden tappioita.
“Talletussuojan tulisi pankin konkurssitilanteessa turvata vain tallettajien varoja, ei kattaa sijoittajien tappioita.”
Sijoittajan riski sijoittajalle. Sijoittajavastuun toteutuminen yhteisessä talletussuojassa on Ahosniemen mukaan olennaista. “Sijoittaja voi ajatella, että kyllä meidät aina joku pelastaa. Tämä rohkaisisi ottamaan tarpeettoman suuria riskejä, millä puolestaan voi olla kohtalokkaat seuraukset.”
Lisäriski. Pahimmillaan suomalaisten keräämillä talletussuojavaroilla pelastettaisiin liian suurta riskiä ottaneita tai kannattamattomia pienempiä pankkeja ulkomailla.
“Yhteinen talletussuoja on kannatettava asia, mutta toteutus on harkittava tarkkaan. Sijoittajavastuu on pankkiunionin ytimessä ja on äärimmäisen tärkeää, että se toteutuu myös talletussuojan yhteydessä.”
Kriisiytyvän pankin toimintaan on puututtava ajoissa
Ennen yhteistä talletussuojaa EU:ssa valmistellaan laajempaa kriisinratkaisulainsäädäntöä pankkiunioniin liittyen.
- Suurille pankeille on tehty oma kriisinratkaisujärjestelmänsä jo kymmenisen vuotta sitten. Sillä varmistetaan, että kriisin kohdatessa suuri pankki kaatuu tarvittaessa hallitusti.
- Uusi sääntely (crisis management and deposit insurance, CMDI) koskee erityisesti pienempiä pankkeja.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi: “Olennaista tässä olisi pitää huolta, että
- kunkin jäsenmaan viranomaisilla säilyy vastuu tehokkaasta valvonnasta ja
- kriisitoimet aloitetaan riittävän varhain.”
Lisäksi jäsenvaltion tulisi osallistua pankin kaatumisesta aiheutuneiden tappioiden kattamiseen, mikäli tappiot johtuvat maan viranomaisten liian hitaasta puuttumisesta kaatuvan pankin tilanteeseen.
Sääntely jo tiukentunut. Finanssikriisin jälkeen pankkisääntelyä on voimakkaasti kiristetty. Yhdenmukainen valvonta on osaltaan pitänyt pankit hyvässä kunnossa.
“Viime vuoden keväällä nähtiin ongelmia Yhdysvalloissa ja Sveitsissä, mutta euroalueella tallettajien ja yritysten luottamus säilyi pitkälti juuri pankkien hyvän kunnon ja kattavamman sääntelyn ansiosta.”
Epävarmuuksia ilmassa. Erityisesti suuria pankkeja koskevasta tiukentuneesta sääntelystä huolimatta alalla nähdään epävarmuutta pienempien paikallisten pankkien suhteen.
“EU-maissa on kansallisessa valvonnassa paljon pankkeja, joiden tarkasta tilanteesta emme voi olla varmoja. Tästäkin syystä paikallisten viranomaisten valvontavastuu korostuu. Sääntelyä kehitettäessä ja lisättäessä on pidettävä huoli, että tappioita ei kateta yhteisistä rahoista ja että kriisiytyvät pankit tunnistetaan ja niiden toimintaan puututaan ajoissa.”
Teksti: Aaro Kajaste, MustRead
Kirjoitus on julkaistu alun perin MustReadin Bryssel-uutiskirjeessä.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
Pohjoismainen finanssiala vaatii lähdeveroihin liittyvän FASTER-direktiivin toimeenpanoa harmonisoituna
EU-sääntelyyn kaivataan uutta maltillista suuntaa – poliitikkojen pääviesti FA:n pyöreän pöydän webinaarissa
Tuoko EU:n tekoälysäädös kaivattua selkeyttä vai lisää epävarmuutta tekoälyn käytölle?
