- Finanssiala kannattaa tieteeseen perustuvan kestävyysluokituksen eli taksonomian luomista EU:hun. Emme kuitenkaan ota kantaa siihen, millaisia kriteereitä alamme ulkopuolisille toimialoille tulisi asettaa.
- Taksonomia on yksi osa EU:n toimia kestävän rahoituksen lisäämiseksi. Sääntelykokonaisuus on vielä kesken, ja myös taksonomian kanssa ollaan alkutaipaleella.
- Finanssialan mahdollisuudet olla mukana ohjaamassa yritysmaailmaa kohti ympäristökestävyyttä rahoituksen, lainoituksen ja vakuutuksen keinoin paranevat vähitellen, kun lainsäädäntö etenee.
”Taksonomia ei ole mikään rahoitusalan tekemä määritelmä siitä, millaista on vastuullinen toiminta tai mikä on vastuullinen yritys – ei!” aloittaa Aktian vastuullisuusjohtaja Markus Lindqvist.
Väännetään rautalangasta.
Taksonomia on EU-asetus, joka määrittää, millainen toiminta on ympäristön kannalta kestävää. Osa yrityksen toiminnasta voi olla taksonomian mukaista, mutta osa ei. Koko yritys ei joudu sen perusteella huonojen tai hyvien kirjoihin, vaan asiaa tarkastellaan tehtyjen toimien mukaan.
Ympäristökestävyys on taksonomiassa jaettu kuuteen tavoitteeseen, joista vasta kahden ilmastoa koskevan tavoitteen tarkemmasta sisällöstä on päästy sopuun.
Asiassa edetään asteittain. Tänä vuonna suurten, yli 500 henkilöä työllistävien yritysten on ryhdyttävä raportoimaan, minkä verran niiden toiminnasta on taksonomiakelpoista. On oletettavaa, että myöhemmin tietojen antamisen velvollisuus laajenee myös pienempiin yrityksiin, kun EU:n yritysvastuuraportointia uudistetaan.
FA: Olennaista määrittää yhteiset säännöt
Taksonomia on noussut Suomessa otsikoihin erityisesti siihen liittyen, miten luokitusjärjestelmä vaikuttaisi suomalaiseen metsäteollisuuteen. Lopulta näiden huolien vuoksi Suomi päätyi äänestämään EU:ssa taksonomian ilmastopakettia vastaan. Enemmistö jäsenmaista kuitenkin tuki sitä, ja kriteerit tulivat voimaan vuoden 2022 alussa.
Seuraava koetinkivi on ydinvoiman ja maakaasun rooli. EU:n komissio esittää niiden sisällyttämistä taksonomiaan. Molemmat energiamuodot ovat tärkeitä energiaratkaisuja monille Euroopan valtioille siirtymässä kohti hiilineutraaliutta, ja Suomi kannattaa ydinvoiman mukanaoloa.
Asiantuntija-arvioiden mukaan (arvio 1 ja arvio 2) ydinvoima ja maakaasu eivät täytä taksonomian määritelmää kokonaisvaltaisesta ympäristökestävyydestä eli “vihreydestä”. Siirtymävaiheen energiamuotoina ne voisivat kuitenkin sopia “keltaiseen” siirtymätaksonomiaan, jota asiantuntijoista koostuva kestävän rahoituksen foorumi parhaillaan valmistelee.
Finanssiala on pidättäytynyt ottamasta kantaa eri toimialoja koskeviin teknisiin yksityiskohtiin, sillä niiden arviointi edellyttää syvää asiantuntemusta eri toimialoilta.
”Meille on olennaista, että taksonomia perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon siitä, millaista on kestävä taloudellinen toiminta. Luokittelun tulee olla luotettava ja uskottava, jotta se lyö läpi markkinoilla”, sanoo Finanssiala ry:n kestävän rahoituksen asiantuntija Venla Voutilainen. “Vaarana on, että ydinvoiman ja maakaasun kiistelty mukanaolo vastoin yleistä markkinakäytäntöä hidastaa taksonomian käyttöönottoa.”
“Tärkeää taksonomiasta käytävässä keskustelussa on muistaa, että kyseessä on rahoitusmarkkinoille suunnattu vapaaehtoinen työkalu”, Voutilainen korostaa. “Taksonomia ei kiellä minkäänlaista rahoitusta tai sijoittamista. Pakollista on vain tietojen antaminen.”
Taksonomiakelpoisuus ei tosin vielä tarkoita, että toiminta olisi ympäristön kannalta kestävää. Kuulostaa monimutkaiselta.
Lindqvist antaa esimerkin:
”Jos esimerkiksi hakee lainaa ostaakseen auton, on se pankille taksonomiakelpoinen kohde rahoittaa. Mutta se ei vielä tarkoita sitä, onko toiminta taksonomian mukaista. Täytyisi esimerkiksi tarkastella sitä, millainen auto ostetaan. Esimerkiksi sähköauto voitaisiin katsoa kestäväksi, paljon saastuttava dieselauto taas ei.”
Henkilöautoliikenne on mukana taksonomiassa, minkä vuoksi auton oston rahoitus on taksonomiakelpoista. Sen sijaan esimerkiksi maatalousyrittäjälle myönnettävän lainan taksonomiakelpoisuutta ei voida arvioida, sillä alan mukanaolosta ja tarkemmista kriteereistä ei ole vielä sovittu.
Entä yksityissijoittajat?
Yksityissijoittajalle taksonomia ei avaa vielä taivasten portteja vastuulliseen sijoittamiseen. Taksonomia on enemmänkin finanssialan ammattilaisille kehittyvä työkalu, joka yhdessä muiden kestävään rahoitukseen liittyvien säädösten kanssa antaa finanssialalle eväitä tehdä vastuullisempia rahoitus-, lainoitus- ja vakuutuspäätöksiä. Taksonomian mukaisuus on kuitenkin yksi tieto, mihin yksityissijoittajakin voi lähivuosina alkaa kiinnittämään huomiota, jos on kiinnostunut sijoitustensa kestävyydestä.
Erilaiset kaupalliset toimijat ovat jo vuosia yrittäneet tehdä erilaisia pisteytyksiä yrityksille niiden vastuullisuudesta. Saman yrityksen pisteytykset saattavat vaihdella paljonkin pisteytysjärjestelmästä riippuen. Ongelmana on ollut, että ei ole ollut yhteisesti jaettua käsitystä siitä, mikä on kestävää ja vastuullista ja mikä ei. Taksonomia pyrkii luomaan yhteisen, tieteeseen perustuvan määrittelyn kestävyydelle koko EU-alueelle.
”Vastuullisuuden arvottaminen ei ole puhtaasti laskennallista. Tarvitaan myös laadullisia mittareita. Millaisia ovat vastuullisuuteen liitettyjen kolmen aspektin, ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hallinnollisen vastuullisuuden suhteet toisiinsa? Taksonomia katsoo vielä tässä vaiheessa asioita vain ilmastonmuutoksen kannalta. Sen ulkopuolelle jää esimerkiksi lääkeyhtiöiden toiminta, joka on erittäin tärkeää, mutta sillä ei ole suurta vaikutusta ilmastonmuutokseen”, Lindqvist kertoo.
Vastuullisuuden edistyminen on maratonmatka. ”Kun taksonomia laajenee muihinkin kriteereihin kuin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen, saamme kattavamman käsityksen”, Lindqvist toteaa.
Varmaa on, että neljälle muulle ympäristötavoitteelle laaditaan vuoden 2022 aikana tarkemmat kriteerit. EU:ssa valmistellaan myös yhteiskunnan kannalta kestävän toiminnan taksonomiaa, johon esimerkiksi lääkeyhtiöiden toiminta voisi tietyin ehdoin sopia.
Jotain vastuullisuuteen pyrkivä yksityissijoittaja voi kuitenkin jo nyt tehdä: yksi konsti on kiinnittää huomiota rahastojen kestävyystietoihin. Tällä hetkellä vastuullisiksi rahastoiksi kutsuttavat rahastot jaetaan EU-sääntelyn mukaisesti “vaaleanvihreisiin” ja “tummanvihreisiin” . Yksityissijoittaja pääsee pitkälle, kun tarkkailee, onko rahastossa jommankumman kategorian kestävyystietoja. Valtaosa rahastoista ei kuulu tällä hetkellä kumpaankaan kategoriaan.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Selkeä ja yhdenmukainen kestävän rahoituksen sääntely parantaa EU:n kilpailukykyä
Ei pelkkä byrokratian koukero – energiatodistus nostaa asunnon arvoa ja tukee vihreää siirtymää
Danske Bank teki tiukan päätöksen öljy- ja kaasualasta: ”Ilmasto sekä talous ratkaisivat”
EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetus lupaa hyvää, mutta toteutus jättää toivomisen varaa
