EU

Tähtäin yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistumisessa

Finanssialan Keskusliiton yhtenä tärkeänä linjauksena EU-kaudelle 2014– 2019 on, että luodaan edellytykset yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistumiselle pankkirahoituksen rinnalla. FK:n tavoitteena on turvata erityisesti uusia työpaikkoja luovien pk-yritysten rahoitustarve ja toimintakyky.

”Tavoitteena on pääomamarkkinoiden kehittyminen ja rahoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen. Perinteinen pankkirahoitus toimii kohtuullisen hyvin, mutta pankkisääntelyn seurauksena ehdot ovat kiristyneet ja luottoajat lyhentyneet. Pankkirahoituksen kokonaiskorko on edelleen alhainen”, toteaa johtaja Kaija Erjanti Finanssialan Keskusliitosta.

Pk-yritysten epävarmojen markkinanäkymien vuoksi pankkirahoituksen kysyntä erityisesti investointeihin on ollut vähäistä. Suuret yritykset ovat hakeneet enenevästi rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta. Se näkyy osaltaan myös pankkien luotonkysynnässä ja luottokannan kasvun hidastumisena.

”Eurooppalainen vakavaraisuussääntely vaikuttaa voimakkaasti pankkirahoitukseen. Pankeilla tulee olla enemmän omaa pääomaa suhteessa luottoihin. Vireillä on useita sääntelyhankkeita, jotka vaikuttavat pankkien luotonantokykyyn ja luottojen hintaan”, Kaija Erjanti kertoo.

Esimerkiksi se, että pankeilla tulee olla enemmän likvidejä varoja, tarkoittaa, että vähäriskisten ja vähän tuottavien varojen ylläpidosta syntyy tuottomenetys.

Pankkirahoituksen osuus pk-yritysten rahoituksesta on Suomessa edelleen suuri, noin 80 prosenttia. Osuuden ennakoidaan aikaa myöten hieman laskevan.

Yritysten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet. Aiempaa useammin luotonkysyntä on käyttöpääoman rahoitusta. Luottoa hakevien yritysten luottokelpoisuus on keskimäärin heikompi kuin pari vuotta sitten. Tämä heijastuu luottoehtoihin.

Listautumiskynnys alemmas, sääntelystä tasapuolista

FK kannattaa yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistamista esimerkiksi yritysten listautumiskynnystä madaltamalla. Puitteet markkinapaikan synnyttämiselle ovat olemassa. FK:n mielestä tulisi myös luoda edellytykset joukkovelkakirjamarkkinoiden markkinaehtoiselle kehittymiselle. Suomessa tarvittaisiin puitteet uusille emissiotyypeille, vakuudellisten joukkolainojen massamuotoiselle liikkeeseenlaskulle. Suomesta puuttuu niin sanottu vakuusagentuurilainsäädäntö.

”Yhteisöveron alentaminen oli erinomainen kasvua tukeva päätös”, kommentoi Kaija Erjanti hallituksen yritysrahoitusta koskevia kehyspäätöksiä. FK kannattaa myös kasvurahoitusohjelmaa yritysten omanpääomanehtoisen rahoituksen saatavuuden vahvistamiseksi.

FK pitää tärkeänä, että eri rahoitusmuodot säännellään tasapuolisten kilpailuedellytysten ja sijoittajansuojan toteutumisen turvaamiseksi. Pk-yritysten joukkolainoissa on yleensä kyse korkean riskin tuotteista. Sääntely luo aina kustannuksia. Sääntelemättömänä vaikkapa nykyisiin yrityshankkeisiin joukkorahoitusta tarjoavat tahot pääsisivät parempaan kilpailuasemaan säänneltyjen tahojen kustannuksella. Joukkorahoituksessa sijoittajilla tulee lisäksi olla samantasoinen suoja kuin muissa sijoitusmuodoissa.