Suomi on toimittanut taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:lle toimenpideohjelman, jolla suomalaisten taloudellista lukutaitoa lisätään. Finanssialan näkökulmasta kansalaisten taloudellisen lukutaidon kehittäminen on olennainen tekijä tulevaisuuden Suomea rakennettaessa.
Suomi oli Euroopan maiden joukossa pitkään kummajainen, jolla ei ollut kansallista ohjelmaa kansalaistensa taloudellisen lukutaidon kohottamiseen. Nyt taloudenhallinnan neuvottelukunnan OECD:lle toimittama kirje ja siinä esitetyt tavoitteet ovat hyvä alku.
Taloudenhallinnan neuvottelukunta toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Sen tarkoitus on edistää taloustietämystä ja saattaa eri tahoja yhteen taloustaitojen parantamiseksi.
”Tavoitteet ovat hyviä, mutta niitä on myös vietävä käytäntöön. Talousosaamista on lisättävä opetusohjelmiin kaikilla tasoilla. Perusopetuksessa on kuljettu hyvään suuntaan, kun taloustaitoja on lisätty. Myös muista koulutusasteista ja opettajien osaamisesta on pidettävä huolta,” Finanssialan Keskusliiton tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen sanoo.
Taloustaidot karttuvat koko eliniän. Myös vanhemmilla on tässä roolinsa.
”Taloustaitojen harjoittelu on aloitettava jo lapsena. Jos pienestä pitäen on saanut kaiken helpolla, voi itsenäiseen elämään siirtyminen ja oman talouden hallinta olla vaikeaa”, taloudenhallinnan neuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimiva työ- ja elinkeinoministeriön kaupallinen neuvos Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen toteaa.
Suomi saatava mukaan taloustaitoja mittaavaan PISA-kokeeseen
Yksi konkreettinen askel suomalaisten taloustaitojen parantamisessa olisi Suomen osallistuminen kansainvälisen PISA-tutkimuksen taloustaitoja mittaavaan osioon.
Edellisessä taloustaitoja mittaavassa PISA-tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvästä tai huonosta menestyksestä matematiikassa ja tavallisessa lukutaidossa ei voinut suoraan vetää yhtäläisyysmerkkejä talouslukutaitoon. Näin ollen tarvetta tutkimuksen toteuttamiselle myös Suomessa olisi.
”Tulosten myötä omaa talousopetustamme voitaisiin tarkastella kriittisesti ja muihin maihin vertaillen. Samalla paine talouskasvatuksen lisäämiseen kasvaisi, sillä sitä opetetaan mitä mitataan”, Finanssialan Keskusliiton Tarja Kallonen sanoo.
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen, Finanssialan Keskusliitto, puh. 020 793 4261
kaupallinen neuvos Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 506 3518