VAKUUTUS

Suomen satavuotiasta liikennevakuutusta on esitelty Etelä-Afrikassa saakka

JOHANNES PALMGREN

Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen kertoo, että liikennevakuutuksessa juuri nyt ajankohtaista ovat sähköpotkulautojen kaltaiset uudenlaiset kulkupelit sekä modernien laitteiden tuottaman datan hallinta.
  • Suomalainen liikennevakuutus täyttää sata vuotta.
  • Liikennevakuutuksessa ajankohtaista ovat sähköpotkulautojen kaltaiset uudenlaiset kulkupelit sekä modernien laitteiden tuottaman datan hallinta.
  • Lakisääteisen liikennevakuutuksen laajuus on suomalaisilla huonosti tiedossa, selviää Liikennevakuutuskeskuksen kyselystä.
  • Suomalaiset pitävät liikennevakuutuksen tärkeimpänä ominaisuutena sitä, että se korvaa vahingot myös syyttömälle osapuolelle.

Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) johtaja Janne Jumppanen oli 2000-luvun alussa Etelä-Afrikassa osana asiantuntijaryhmää esittelemässä suomalaista liikennevakuutusjärjestelmää. Etelä-Afrikka oli tutkinut eri maiden liikennevakuutusjärjestelmiä hakiessaan uusia ideoita oman järjestelmänsä kehittämiseen. Tutkimuksen lopputulemana parhaiksi valittiin suomalainen ja saksalainen järjestelmä, joiden pohjalta maa alkoi rakentaa omaa järjestelmäänsä.

Suomalainen liikennevakuutus täyttää 100 vuotta. Mitkä ovat satavuotiaan liikennevakuutuksen kuumat aiheet vuonna 2023? Jumppanen mainitsee Finanssiala ry:n haastattelussa uudenlaiset liikkumismuodot: maailma kehittyy, ja syntyy kaikenlaista uutta laitetta, joita ei ole mielletty vakuutettavaksi.

”Esimerkiksi vuoden lopussa on tulossa sähköpotkulautoihin liittyvää sääntelyä, joka määrää, millainen laite pitää vakuuttaa. Keskeisiä ominaisuuksia ovat paino ja maksiminopeus. Toinen uusi asia ovat esimerkiksi kauppaostoksia kuljettavat robotit. Miten niiden liikennevakuutus pitäisi hoitaa?” Jumppanen pohtii.

Erilaisten ajoneuvojen ja vekottimien ohella iso keskustelunaihe on jatkuvasti lisääntyvä data, jota ajoneuvot keräävät. Miten kerättyä tietoa voi käyttää vakuuttamisessa, korvaustoiminnassa ja onnettomuustutkinnassa, ja kuka sen omistaa?

”Lähtökohta on, että ajoneuvon keräämän datan käytöstä päättää ensisijaisesti omistaja tai kuljettaja. On hänen päätettävissään, luovutetaanko tietoa esimerkiksi vakuutusyhtiöille tai korjaamoille. Datan käytön pelisääntöjä pohditaan Brysselissä jatkuvasti, ja vakuutusalan mielestä sääntelylle on tarvetta.”

Liikennevahingot eivät satu vain taajamissa

Lakisääteisen liikennevakuutuksen laajuus on suomalaisilla huonosti tiedossa, selviää LVK:n alkukesästä julkaisemasta kyselytutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi vain puolet suomalaisista tietää, että perävaunukin tarvitsee liikennevakuutuksen. Sähköpyörien tai -potkulautojen vakuuttamisesta perillä on vain joka viides.

Jumppasta tutkimuksen tulokset eivät yllätä.

”Vaikka autolla ajelisi vain pellolla tai metsäpolulla, ajoneuvo on vakuutettava. Vahinkoja voi sattua kaikkialla, ei vain vilkkaassa taajamakeskustassa. Jokainen vakuuttamattomuus on turha, ja ihmisten on tärkeää saada tietoa, millä laitteilla pitää olla vakuutus.”

Liikennevakuutuksen tärkeimpänä ominaisuutena suomalaiset pitävät sitä, että se korvaa kolarin syyttömälle osapuolelle sekä henkilö- että omaisuusvahingot. Suomalainen liikennevakuutus onkin kattavuudeltaan yksi maailman parhaista.

Liikennekuolemat 1940-luvun tasoa

Suomalainen liikennevakuutusjärjestelmä ja Liikennevakuutuskeskus täyttävät tänä vuonna sata vuotta. Liikennevakuutuskeskuksen edeltäjä, Suomen Automobiilitariffiyhdistys, perustettiin lokakuun alussa 1923. Nykyään keskuksen jäseniä ovat kaikki liikennevakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa.

Liikenneturvallisuus on eräs Suomen menestystarinoista. Liikennekuolemia on tällä hetkellä saman verran kuin 1940-luvulla. Näin siitä huolimatta, että autoja ja ajettuja kilometrejä on moninkertaisesti enemmän. Yksi liikenneturvallisuuden kulmakivistä on liikennevakuutusjärjestelmä, josta, kuten jo todettiin, on otettu vaikutteita Etelä-Afrikassa saakka.

”En ole varma mitä kaikkea loppujen lopuksi suomalaisesta järjestelmästä otettiin eteläafrikkalaiseen systeemiin. Sellaisen huomion sikäläiset tekivät, että ainakin suomalainen korvaustaso on aivan liian korkea: se kuulemma kannustaisi ihmisiä heittäytymään auton alle”, Jumppanen kertoo.