Suomalaisten talousosaamisen vahvistamiseksi taloustaitostrategia

Perustelut

Moni taho tekee hyvää työtä talousosaamisen lisäämiseksi. Ponnisteluita ja niiden tuloksia ei kuitenkaan määrätietoisesti mitata tai järjestelmällisesti koordinoida. Kansallisen suunnitelman myötä kävisi selvemmäksi, minkä tahojen vastuulla mikin osa taloustaitojen opetuksesta on. Asialla olisi myös valtakunnan tasolla päälle katsova omistaja.

Taloustaidon opetusta on määrätietoisesti lisätty ja sitä on ulotettu alkamaan neljänneltä luokalta lähtien osana yhteiskuntaoppia. Tämä on hyvä suunta. Käytännönläheisiä oman talouden hallinnan taitoja on kuitenkin opetettava kaikilla luokka-asteilla. TAT:n teettämän tutkimuksen perusteella vain kolmasosa opettajista on sitä mieltä, että oma koulu tarjoaa oppilaille riittävät talousosaamisen valmiudet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ammattikouluihin – esimerkiksi opintolainojen takaisinmaksuvaikeudet keskittyvät Kelan tilastojen perusteella ammattikoulun käyneille.

OECD on ottanut talousosaamisen parantamisen vahvasti agendalleen ja tarjoaa valtioille vapaasti hyödynnettäviä malleja talousosaamisen parantamiseen ja kansallisiksi talousosaamista parantaviksi strategioiksi.

Taustaa

Maksuhäiriömerkintöjen ennätyksellinen määrä (4/2019 tilanne n. 380 000) kertoo ongelmista suomalaisten talousosaamisessa. Suomi on jäänyt taloustaitojen kansallisessa kehittämisessä naapurimaistaan jälkeen. OECD:n vuoden 2015 tilastojen mukaan kansallinen taloustaitostrategia oli käytössä tai aktiivisesti suunnitteilla 59 maalla. Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Venäjällä suunnitelma oli käytössä. Suomessa asiasta ei ole vielä suunnitelmaa.