Hallitus on lausuntokierroksen jälkeen viilannut sote-esitystään parempaan suuntaan. Tänään 13.10. julkistettu esitys ei kuitenkaan edelleenkään sisällä Finanssiala ry:n (FA) pitkään ajamaa tavoitetta julkisen palvelulupauksen määrittelemiseksi. Yhteiskunnan selkeästi määrittelemä palvelulupaus tarvittaisiin, jotta toimiva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus sosiaali- ja terveyspalveluissa voisi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla.
Johtava asiantuntija Päivi Luna FA:sta toteaa, että erityisesti ikääntyneiden hyvinvointiin ja kasvavaan hoivatarpeeseen on tärkeä varautua sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. ”Laissa on turvattava henkilökohtainen budjetointi, joka kannustaa innovatiivisuuteen palvelukokonaisuuksien suunnittelussa. Asiakas voisi siten halutessaan nykyistä helpommin käyttää myös omia varojaan sote-palvelujen täydentämiseen.”
FA on yhdessä monien muiden toimijoiden kanssa allekirjoittanut yhteisen kannanoton, jossa vaaditaan sote-esityksen korjaamista viimeistään eduskuntakäsittelyssä.
Yhteiskannanotto: Hallituksen esitys ei muuttunut riittävästi – soten tavoitteisiin ei päästä
Palvelujen yhdenvertainen saatavuus, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja kustannusten kasvun hillintä ovat uudistuksen keskeiset tavoitteet. Esityksestä puuttuu edelleen keskeisiä keinoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
- Yritysten ja järjestöjen hyödyntämisellä on mahdollista saavuttaa edellä mainittuja tavoitteita. Tämän osalta neuvotteluissa tehdyt viilaukset eivät ole riittäviä. Kyse on yhä ollut yritysten ja järjestöjen resurssien hyödyntämisen eriasteisista rajoituksista, eikä siitä, että näiden toimijoiden potentiaalia olisi alun perinkään haluttu ottaa uudistuksen voimavaraksi.
- Palvelusetelin käytön mainitaan olevan sallittua. Tämä on hyvä, mutta palvelusetelin ja esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin käyttöön tulisi pikemminkin kannustaa, ja lainsäädäntöön lisätä velvoitteita palvelusetelien käyttöön vähintään silloin, kun oma kapasiteetti ei riitä.
- Sote-kustannusten kasvun hillitseminen edellyttäisi, että palvelujen järjestäjillä olisi tarkka tieto siitä, mitä palveluja tarjotaan ja mitä ne maksavat. Tätä varten olisi luotava läpinäkyvä julkisten palvelujen kustannuslaskennan malli ja hyvinvointialueille velvoite noudattaa sitä. Hallitus ei maininnut tällaisesta, päinvastoin – hallituksen mukaan hyvinvointialueet saavat aina lisärahoitusta neuvottelemalla. Tämä ei kannusta parempaan tuottavuuteen.
- Hallitus ei maininnut, että esitys sisältäisi julkisen palvelulupauksen määrittelyä tai edes pyrkimystä selventää sitä, mistä palveluista yhteiskunta vastaa. Tämän olisi sisällyttävä esitykseen.
- Hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveysministeriön välistä suhdetta on pyritty selventämään siten, että ohjauksella ei puututtaisi yksityiskohtaisesti tai velvoittavasti hyvinvointialueen tehtäviin ja palvelutuotantoon. Tämä on hyvä korjaus. Silti hyvinvointialueilla olisi nykyisiä kuntia kapeampi mahdollisuus päättää tarkoituksenmukaisesta palvelutuotantorakenteesta alueensa asukkaille.
- Esitys ei sisällä hyvinvointialueiden vastuuta toimivista palvelumarkkinoista. Järjestämisvastuullisen tahon on luotava markkinat, ylläpidettävä niitä ja aitoa vuoropuhelua yritysten ja muiden tuottajien kanssa.
- Hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen jäi epäselväksi, onko järjestölähtöisen toiminnan edellytykset huomioitu lausuntokierroksella ollutta esitystä paremmin. Järjestölähtöisen auttamistyön mahdollisuudet pitäisi nivoa tiiviimmin osaksi apua ja tukea tarvitsevan ihmisen palvelukokonaisuutta ja tälle pitäisi luoda edellytykset hyvinvointialueiden rakenteessa.
- Hallituksen mukaan hoitotakuun kiristämisestä säätäminen etenee, mikä on positiivinen uutinen
- Esityksestä puuttuvat kattavat ja tietoon perustuvat vaikutusten arvioinnit, esimerkiksi sote-alan 18 000 yrityksen ja 10 000 järjestön osalta. Myöskään yritysten ja järjestöjen hyödyntämisen rajoittamisen vaikutuksia ei ole arvioitu.
Hallituksen uudessa esityksessä näkyy valitettavasti edelleen, että valmistelua ei ole alusta alkaen tehty avoimesti ja kuunnellen niitä tahoja, joihin esitys vaikuttaa – kuten elinkeinoelämää ja järjestöjä. Viimeistään eduskuntakäsittelyssä tilanne on korjattava. Hallituksen on pystyttävä tekemään uskottava, tavoitteita kohti menevä ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava uudistus, joka on perustuslain mukainen.
Kannanoton allekirjoittajat
Piia-Noora Kauppi, Finanssiala ry
Ulla-Maija Rajakangas, Hyvinvointiala HALI ry
Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Johanna Sipola, Keskuskauppakamari
Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry
Satu Grekin, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
Panu Tast, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry