Sijoitusrahastoihin tammikuussa 772 miljoonaa euroa uutta pääomaa – epävarmoina aikoina kannattaa kiinnittää huomio hyvään hajauttamiseen

Rahastoraportin 1/2025 tunnusluvut
  • Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 772 miljoonaa euroa uusia pääomia.
  • Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys.
  • Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 188 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 142 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 98 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 796 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin lyhyen koron rahastoista 257 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 7 miljoonaa euroa.

milj. EURNettomerkinnät tammikuu 2025Nettomerkinnät vuoden alustaPääoma 31.01.2025
Osakerahastot14214283 073
Yhdistelmärahastot989838 481
Pitkän koron rahastot79679638 330
Lyhyen koron rahastot-257-25718 240
Vaihtoehtoiset rahastot-7-79 932
YHTEENSÄ772772188 057

Tammikuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit nousivat. Euroalueen osakekurssien nousua tuki osaltaan Euroopan keskuspankin odotettu päätös laskea ohjauskorkoja. Tämä positiivinen vire näkyi myös Helsingin pörssissä. Pohjoismaihin ja yleisesti Eurooppaan sijoittavien osakerahastojen keskimääräiset kuukausituotot ylittivät viisi prosenttia. Suomeen sijoittavien osakerahastojen keskimääräinen kuukausituotto oli korkein, noin kuusi prosenttia.

Kuukauden aikana osakeindeksien nousu taittui hetkellisesti, kun kiinalaisen DeepSeek-tekoälysovelluksen suosio yllätti markkinat. Tekoäly oli kehitetty merkittävästi pienemmällä budjetilla kuin amerikkalaiset sovellukset, mutta sen kielimalli oli vähintään amerikkalaisten veroinen. Lisäksi se pystyi käyttämään NVIDIAn vanhempia mikrosiruja, minkä uskottiin vähentävän jatkossa yhtiön uusien mikrosirujen kysyntää. DeepSeekin suosio aiheutti hetkellisen laskun amerikkalaisten suurten teknologiayhtiöiden, erityisesti NVIDIAn, osakekursseissa. Yhdysvalloista alkanut kurssilasku levisi globaalisti muihin pörsseihin.

Tammikuu oli korkosijoittajille kohtuullisen tuottoisa. Korot laskivat maltillisesti, ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat mataliksi. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan, mutta Yhdysvaltain keskuspankki piti oman ohjauskorkonsa ennallaan. Yhdysvaltain keskuspankki totesi talouden olevan vahvassa vedossa, mutta korosti, että inflaation hidastumisesta tarvitaan lisää näyttöä, jotta korkoja voidaan laskea. Keskuspankkien rahapoliittisten päätösten eroavaisuudet lisäävät hermostuneisuutta korkomarkkinoilla.

”Tammikuu oli Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaville osakesijoittajille tuottoisa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin määräämät tullit Kiinalle, Meksikolle ja Kanadalle lisäsivät epävarmuutta ja hermostuneisuutta osakemarkkinoilla”, kiteyttää Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Mariia Somerla.

Somerlan mukaan Trumpin virkaanastujaisten jälkeiset ensimmäiset viikot ovat osoittaneet, että sijoitusvuodesta voi tulla hyvin vaihteleva.

”Viimeistään nyt sijoittajan kannattaa kiinnittää huomio hyvään hajauttamiseen. Rahastojen avulla hajauttaminen maantieteellisesti, ajallisesti ja omaisuuslajeittain on helppoa.”

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin globaalisti, Eurooppaan ja Japaniin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 299 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,51). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EURNettomerkinnät tammikuu 2025Nettomerkinnät vuoden alustaPääoma 31.01.2025Tuotto
12 kk (ka.)
Suomi-40-405 8924 %
Pohjoismaat-2-29 76910 %
Eurooppa1261266 23111 %
Pohjois-Amerikka-11-1112 37826 %
Japani171733114 %
Tyynenmeren alue-46-461 06718 %
Kehittyvät markkinat-35-354 93415 %
Maailma15615641 11019 %
Toimialarahastot-23-231 36217 %
YHTEENSÄ14214283 073 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Sijoituksia tehtiin erityisesti euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 647 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,92).

milj. EURNettomerkinnät tammikuu 2025Nettomerkinnät vuoden alustaPääoma 31.01.2025Tuotto
12 kk (ka.)
Valtioriski EUR5235239 6922,2 %
Luokitellut yrityslainat EUR12412413 1354,7 %
Korkeariskiset yrityslainat EUR51515 0066,9 %
Valtioriski maailma003304,4 %
Luokitellut yrityslainat maailma21216 3795,1 %
Korkeariskiset yrityslainat maailma14141 2148,3 %
Kehittyvät markkinat62622 5747,0 %
YHTEENSÄ79679638 330 

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan