Sijoittajien tappioiden kattaminen ei kuulu talletussuojajärjestelmälle

Sijoittajalle kuuluvat voittojen lisäksi pankin riskit ja tappiot. FA ei hyväksy tappioiden vyöryttämistä muiden EU-maiden talletussuojarahastoille, pankeille tai näiden asiakkaille. Kuva: Shutterstock
  • Pankkien kriisinratkaisua ja talletussuojavarojen käyttöä koskevasta CMDI-paketista (Crisis Management and Deposit Insurance) on neuvoteltu EU:ssa. Jäsenmaiden muodostama neuvosto saavutti asiasta kantansa kesäkuussa.
  • Vaikka neuvostossa tehtiin selviä parannuksia komission CMDI-ehdotukseen tiukentamalla mm. sijoittajien vastuita, mahdollisia tappioita voitaisiin ratkaisussa edelleen kattaa myös talletussuojarahastosta.
  • FA ei hyväksy sitä, että sijoittajien tappioita vyörytettäisiin muiden maiden talletussuojarahastoille, pankeille tai näiden asiakkaille.

CMDI-neuvotteluissa FA on ajanut sijoittajanvastuun periaatteen toteuttamista. Asia on merkittävä, koska CMDI voi olla välietappi matkalla kohti yhteistä talletussuojaa. Jos sellainen tulee ja jos siinä tarvitaan jonkinlaisia kansallisten rahastojen välisiä tukijärjestelyjä, niiden on perustuttava takaisin maksettaviin lainoihin.

EU:n jäsenmaiden muodostama neuvosto saavutti kesäkuussa kompromissin pankkien kriisinratkaisua ja talletussuojavarojen käyttöä koskevasta CMDI-paketista (Crisis Management and Deposit Insurance).

Suomi on ajanut neuvotteluissa tiukasti sijoittajanvastuun periaatteen toteuttamista, jota myös Finanssiala ry (FA) edellyttää.

”Sijoittajanvastuu tarkoittaa lyhyesti sitä, että sijoittajalle kuuluvat myös pankin riskit ja tappiot, eivät vain voitot. Komission alkuperäinen ehdotus hylkäsi sijoittajanvastuun periaatteen osittain. Tappioita katettaisiin siinä myös talletussuojarahastosta”, FA:n johtava lakimies Olli Salmi painottaa.

Käytännössä tämä olisi mahdollistanut Salmen mukaan pankin ylimääräisen riskinoton sijoittajan hyväksi. Samaan aikaan EU:n viranomaiset olisivat voineet katsoa pankin heikentyvää tilannetta läpi sormien.

”Neuvosto kiinnitti asiaan huomioita kannassaan ja sisällytti siihen useita rajoitteita. Ne koskevat muun muassa sitä, kuinka kauan viranomaiset voivat seurata sivusta toimettomina, kun pankin tila heikkenee.  Hyvä asia on myös se, että neuvoston kannassa talletusten asema säilyi konkurssissa parhaimmalla etusijalla”, Salmi toteaa.

Sääntely ”varmuuden vuoksi” on resurssien hukkaa

Vaikka neuvostossa tehtiin selviä parannuksia komission CMDI-ehdotukseen ja tiukennettiin sijoittajien vastuuta, mahdollisia tappioita katettaisiin siinä edelleen myös talletussuojarahastosta.

”Keinot ovat myös epämääräisiä, ja yksi tällainen on keinotekoinen laskentakerroin. Sen avulla talletussuojarahastolle koituvia kustannuksia kasvatetaan laskennallisesti konkurssitilanteessa, jolloin saadaan peruste sille, että sijoittajille kuuluvia tappioita maksettaisiin talletussuojarahastosta”, Salmi selvittää.

Toinen melko suuri pettymys on Salmen mukaan viime metreillä tehty laajennus. Sen mukaan taseeltaan 80 miljardiin asti olevat pankit pääsevät tietyn siirtymäajan jälkeen hyötymään siitä, että talletussuojarahasto voi kattaa niiden tappioita.

”Lopputulos sisältää omituisia piirteitä, koska yli 30 miljardin taseella toimivat pankit kuuluvat jo automaattisesti EKP:n harjoittaman, erittäin tiukan pankkivalvonnan piiriin. Laajennus näyttää näin epäluottamuslauseelta EKP:n valvontaa kohtaan, vaikkei se todellisuudessa varmastikaan sitä ole”, Salmi painottaa.

Todellisuudessa kyse onkin aivan toisenlaisesta ongelmasta. Kun asioista säädellään ikään kuin ”varmuuden vuoksi”, aiheuttaa tämä turhaa kitkaa talouden toiminnalle: jokainen sääntelyyn käytetty resurssi on poissa muusta työstä ja liiketoiminnan tekemisestä.

”Vakavaraisuuteen ja kriisinratkaisuun liittyvä sääntely on saavuttanut sellaisen laajuuden ja monimutkaisuuden, etteivät neuvotteluihin osallistuvat tahot enää välttämättä pysy kärryillä siitä, mistä kaikesta on jo säädetty ja millä tavoin”, Salmi jatkaa.

Tukijärjestelyjen on perustuttava takaisin maksettaviin lainoihin

EU-lainsäädäntöprosessi jatkuu komission, neuvoston ja parlamentin kolmikanta- eli trilogineuvotteluissa syksyllä 2024.

Salmen mukaan on mahdollista, että CMDI on välietappi ja olemme matkalla kohti yhteistä eurooppalaista talletussuojajärjestelmää.

”Tämän vuoksi nyt on tärkeää, ettei tehdä valuvikoja, joista myöhemmin kärsitään”, hän toteaa.

”Vaikka neuvoston kompromississa mahdollistetaan tappioiden osittainen siirtäminen pankin kotimaan talletussuojajärjestelmän kannettavaksi, tappioiden vyöryttämistä muiden maiden talletussuojarahastoille, pankeille tai näiden asiakkaille ei tule hyväksyä missään muodossa.”

”Jos yhteinen talletussuojajärjestelmä tulee ja jos siinä tarvitaan jonkinlaisia kansallisten rahastojen välisiä tukijärjestelyjä, niiden on perustuttava takaisin maksettaviin lainoihin”, Salmi painottaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan